15. maaliskuuta 2020

Tiedote


Rauman Latu ry peruu yleisötilaisuutensa ja liikuntavuoronsa koronavirustilanteen vuoksi


Suomen Latu siirtää, peruu tai muuttaa etätapahtumiksi kaikki yleisötapahtumansa ja koulutuksensa 31.5 asti.


Rauman Latu ry peruu kaikki yleisötapahtumansa ja koulutuksensa toistaiseksi. 

Ohjeistuksen lähtökohtana on Suomen hallituksen suositus harrastustoimintaan liittyvien kokoontumisten välttämisestä, jotta koronaviruksen nopea leviäminen saadaan ehkäistyksi.

Rauman Latu ry seuraa ja noudattaa toiminnassaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtioneuvoston linjauksia liittyen koronaviruksen aiheuttamaan epidemiaan. Tiedotamme heti, jos valtionhallinnon ja emojärjestömme Suomen Ladun linjauksissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat myös yhdistyksemme toimintaan.

Tiedotamme muutoksista yhdistyksen kotisivuilla sekä Rauman Latu ry:n Facebook sivuilla.


Rauman Ladun hallitus 

3. maaliskuuta 2020

Yhteislenkki sunnuntaina 8.3.



Yhteislenkki

Etsitkö uusia lenkkipolkuja tai koirakavereita? Rauman Ladun ohjaajat Terhi ja Roni kutsuvat sinut ja koirasi mukaan yhteislenkille sunnuntaina 8.3. klo 11.00. Lähtö pohjoiskehän P-paikalta. Tutustutaan yhdessä uusiin metsäreitteihin, ihastellaan koiria ja nautitaan luonnosta. Mukaan voit lähteä myös ilman koiraa tai ottaa vaikka lapset mukaan. Yhteislenkillä pidetään koirat kytkettynä.

11. helmikuuta 2020

Kuutamokävely ja nuotioilta Kaarojärven laavulla


Sunnuntaina 9.2. järjestetty kuutamokävely ja nuotioilta sai liikkelle runsain joukoin ulkoilua rakastavia ihmisiä vaikka itse kuu pysyi piilossa pilvien takana 🌕 

kiitos kaikille kävijöille 💛

Lahjakorttien voittajat

Vuoden 2019 aikana Ladun tapahtumiin osallistuneiden kesken arvotut lahjakortit osuivat seuraaville: 
Taisto Kaipiainen,
Pentti Hietikko,
Sinikka Virolainen ja 
Heidi Huhtamaa 
sekä talkoolaisten kesken arvotun Piritta Auerlehto

Lahjakortit voi noutaa Veikolta p. 040-5929651

Onnea voittajille! 🌹🌹🌹

22. tammikuuta 2020

Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa on laaja, koko maan kattava vapaaehtoisten auttajien verkosto jonka toiminnassa on mukana kaikkiaan n. 20.000 henkilöä yli 50 eri yhdistyksen kautta, ja sen toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. Vapepalla ei ole henkilöjäseniä, vaan siihen kuuluu eri yhdistysten muodostamia hälytysryhmiä. Vapepan hälytysryhmät toimivat viranomaisten apuna erilaisissa tehtävissä joista tunnetuin on kadonneen etsintä.

Rauman Ladun hälytysryhmä kuuluu Rauman seudun Vapepaan ja toimintamme keskittyy lähinnä maastoetsintään. Hälytystehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen ryhmän jäsen osallistuu niihin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Hälytysryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia sekä autettavia koskevissa asioissa että viranomaisyhteistyön kautta saatujen salassa pidettävien tietojen osalta. Rauman Ladun hälytysryhmään kuuluu tällä hetkellä 50 jäsentä. Pyrimme kokoontumaan muutaman kerran vuodessa harjoituksen tai kertauksen merkeissä. Ryhmän jäsenet voivat myös osallistua Satakunnan alueella järjestettäviin koulutuksiin ja harjoituksiin. 

Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen toimintaan!

Anne Lahti, Rauman Ladun pelastuspalvelutoimikunnan vetäjä
puh. 050 379 0124
akh.lahti@gmail.com


Täältä löydät lisätietoa vapepan toiminnasta. 

Rauman Seudun Vapepa on nyt myös Facebookissa.

Metsämörrin perhenuotio

Hoi kolikok! 
Sää on jatkunut tänäkin vuonna vaihtelevasti ja kaikkia puoliaan näyttäen, joten mikäs sen sopivampaa kuin lähteä sitä metsään kokemaan! 

15. tammikuuta 2020

Metsäilijät

Nyt on aika ilmoittautua Metsäilijöihin. Tervetuloa mukaan nauttimaan ulkoilusta ja yhdessä liikkumisesta.  


7. tammikuuta 2020

Kevätkauden 2020 jumpat

TUOLIJUMPPA
Maanantai klo 15.30-16.15
Järjestötalolla
Hinta: 2€
Ohjaaja: Pia Kutila

KEPPIJUMPPA
Tiistai klo 19-20
Pyynpään ala-asteella
Hinta: 3€
Ohjaaja: Pia Kutila

LATTARIJUMPPA
Torstai klo 18.30-19.30
HJ. Nortamon peruskoulu (iso sali)
Hinta: 3€
Ohjaaja: Sari Taimi


HUOMIO! KEVÄÄN 2020 UUTUUS, KUNTOJUMPPA!

KUNTOJUMPPA
Torstai klo 19.00-20.00
Karin koulun sali
Hinta: 3€
Ohjaaja: Pia Kutila



Tervetuloa mukaan!

11. marraskuuta 2019

Jäsenyys ja jäsenmaksut

Rauman Ladun jäsenmaksut vuonna 2020:

Henkilöjäsen                  23,00 €, josta Suomen Ladun osuus on 16,00 €
Rinnakkaisjäsen             11,00 €, josta Suomen Ladun osuus on 9,50 €
Perhejäsen *                   32,00 €, josta Suomen Ladun osuus on 24,50 €
Nuorisojäsen (alle 19v)  11,00 €, josta Suomen Ladun osuus on 9,50 €
Yhteisöhenkilöjäsen       28,00 €, josta Suomen Ladun osuus on 16,00 €
Kannatusjäsen               350,00 €

* Perhejäsenyys koskee samassa osoitteessa asuvia.

Henkilöjäsen saa Latu ja Polku-lehden ja jäsenkortin. Perhejäsenyydessä maksava jäsen saa jäsenkortin ja lehden, lisäksi tulee toinen jäsenkortti, jossa on perheen muiden jäsenten nimet.

Jäsenasioissa sinua palvelee sihteeri Merja Sundman paikallistasolla ja suoraan myös Suomen Ladun jäsenpalvelu: jasenpalvelu@suomenlatu.fi, 09 8567 7450.

4. toukokuuta 2019

Vili Vesikirppu

Nasulammen sankari

Jäät ovat sulaneet Nasulammen pinnalta ja keväinen tuulenvire saa veden värähtelemään kauniisti. Aurinko lämmittää lampea ympäröivää metsää ja herättelee myös lehtikasojen sekä sammaleen alla talvehtivat Nasulammen vesikirput.

Ensimmäisten joukossa lammen pinnalle loikkaa pitkäjalkainen ja vikkeläliikkeinen Vili Vesikirppu. Vili katselee ympärilleen tarkkaavaisesti, kunnes yhtäkkiä nopein ja pitkin loikkauksin harppoo rannan tuntumaan. Vilin ja muiden vesikirppujen erikoistaito on vedenpinnan värähtelyn aistiminen niiden jalkojen avulla. Tällä kertaa Vili oli jaloissaan tuntenut värähtelyä, joka johdatti sen lähelle rantaa Heppu Hämähäkin luokse.

Heppu oli jo tovin kutonut seittiään veden pinnan päälle kallistuneiden puiden lomaan. Äkkiä sen ote oli irronnut aamukasteen liukastuttamalta seitiltä. Kuin jojo, Heppu laskeutui vauhdilla veden pintaan ja kimposi sitten takaisin seitilleen. "Heppu, sinähän se täällä! Minä jo luulin löytäväni täältä jonkin hyvän herkkupalan: mehukkaan toukan tai rouhevan lehden", Vili huikkasi. "Ruokaa se minäkin täältä etsin. Toisin kuin sinä, minä en kulje ruokani perässä, vaan odotan ruuan tulevan luokseni ja tarttuvan tähän kutomaani seittiini" , Heppu selitti ylpeänä seittiään esitellen. Kirkkaan aamuauringon paisteessa seittiä oli hyvin vaikea nähdä, ja siten se olikin oiva ansa Hepun havittelemille herkkupaloille.

"Sinun elämäsi Vili on melko huoletonta. Jalkasi ovat tehokkaammat vakoilulaitteet kuin yhdelläkään salapoliisilla, ja tuolla sinä viiletät veden pinnalla, eivät edes lammen vikkelät sammakot yritä popsia sinua poskiinsa", Heppu jutusteli. Tuota kaikkea Vili ei ollutkaan tullut ajatelleeksi. Toki se nautti suuresti vauhdikkaasta ja jännittävästä elämästään Nasulammella, jossa jokainen päivä oli uusi seikkailu. Mutta tosiaan, lammen vedessä vuoroin sukeltelevat ja vuoroin rannalla loikkivat sammakot eivät jahdanneet Viliä, kuten ne vaikka jahtasivat hyttysen toukkia. Vili kääntyi katsomaan veden pinnasta heijastuvaa kuvaansa. "Johtuukohan se vahvoista etujaloistani? Vai tuntosarvistani, jotka saattavat säikäyttää herkimmät?", Vili pohti itsekseen.

Vili kiirehti muiden vesikirppujen luokse selvittämään asiaa. Vilho, eräs joukon viisaimpia vesikirppuja, ohjasi Vilin hieman sivummalle ja pyysi Viliä katsomaan tarkkaan veden pinnan alle. Siellä saattoi nähdä sammakoiden sukeltelevan ja etsivän syötävää aina pohjamutia myöden. Muutaman kerran ne nousivat veden pintaan niin, että Vili jo ehti säikähtää joutuvansa kuitenkin niiden suupalaksi. Sammakot kuitenkin jatkoivat uiskenteluaan ja tuntui, kuin ne eivät edes olisi huomanneet veden pinnan päällä ihmetteleviä Viliä ja Vilhoa. "Eivätkö sammakot näe minua?”, Vili kysyi ihmeissään. "Eivät todella näe", Vilho totesi ja kertoi vesikirppujen jalkojen erityisistä karvoista, jotka hylkivät vettä ja varmistivat sen, että vesikirput saavat kulkea rauhassa veden pinnalla näkymättöminä veden alla uiskenteleville otuksille. Kuivalla maalla loikkiessaan sammakot eivät sen sijaan saavuttaneet vauhdikkaasti eteenpäin loikkivaa Viliä, sillä hänenkaltaista vesikirppua ei Nasunlammella ollut aiemmin nähty. Pitkien loikkien lisäksi Vili oli hurjan rohkea ja osasi löytää nokkelia piilopaikkoja lammen laitamilta.

Oppimastaan ilahtuneena Vili ihasteli kuvajaistaan Nasulammen pinnasta. Joskus kömpelöiltä ja vaikeasti hallittavilta tuntuvat pitkät jalat olivatkin Vilin superominaisuus, jotka tekivät siitä Nasulammen oman sankarin.

-Heidi-Maria Lönnblad-

Nasulammen historiaa

Nasulammen historiaa ja muuta mielenkiintoista tietoa

Nasulampi on lähellä 
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.

Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.

Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.

Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.

Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.

Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.

10. maaliskuuta 2019

Rauman Latu ry:n säännöt


Klikkaamalla saat tekstin isommaksi
Klikkaamalla saat tekstin isommaksi


Klikkaamalla saat tekstin isommaksi
Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Yhdistyksen uudet säännöt (hyväksytty PRH:ssa 13.6.2019)

Rauman Ladun nykyiset säännöt ovat vuodelta 1981 ja ilmaisultaan jo vähän vanhahtavat. Ne ovat olemassa ainoastaan paperiversiona eivätkä siten helposti kaikkien saatavilla.

Suomen Latu on tehnyt paikallisyhdistyksen uudet mallisäännöt. Tärkein eli toinen pykälä säännöissä muuttuu sanamuodoltaan nasevammaksi, mutta tärkein eli liikunnallisen elämäntavan edistäminen säilyy. Vanha tarkoituspykälä: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksenä toimia hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämiseksi kansalaistavaksi. Uusi tarkoituspykälän 1. momentti: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Ladun jäsenyhdistyksenä edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa.

Mallisäännöissä on vaihtoehtoina yksi tai kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta vuodessa. Tältä osin pysytään nykykäytännössä eli pidetään erikseen syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen johtokunnan nimi muuttuu hallitukseksi. Kokoukset on kutsuttava koolle 14 päivää aiemmin (nyt 7 pv). Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kuusi perättäistä vuotta.

Sääntömuutos läpäisi jo ensimmäisen käsittelyn 7.3. pidetyssä kevätkokouksessa.

Jos haluat tutustua asiaan tarkemmin, mallisäännöt ja niiden käsittelyä koskevat ohjeet löytyvät Suomen Ladun sivuilta.

Erillisenä aineistona löydät yläpuolelta kevätkokouksen 1. käsittelyssä olleen ehdotuksen. (Jokaisen sivun saat isommaksi klikkaamalla sivun kuvaa.)



Täydennys:

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt uudet säännöt 13.6.2019.

13. tammikuuta 2019

Varustevuokraus


Rauman Latu vuokraa seuraavia varusteita:

Akka-teltta (3 hlö)         3,00 / vrk               15,00 / vko
Nallo-teltta (3 hlö)         4,00 / vrk               25,00 / vko
Robens voyager 2EX  2 hlö 4,00/vrk              20,00/vko
Palti Cam1 2 hlö            3,00 / vrk                  15,00 / vko
Laavu                           3,00 / vrk               15,00 / vko
Rinkka (iso)                   3,00 / vrk               15,00 / vko
Rinkka (pieni)                2,00 / vrk                10,00 / vko
Trangia                         1,00 / vrk                 5,00 / vko
Ahkio Paljakka               3,00 / vrk               15,00 / vko
Skiket, kypärät ja sauvat 5,00 / 2 vrk

Maksu alkaa juosta noudon jälkeisenä päivänä ja päättyy palautuspäivänä.

Lisätiedot ja varaukset Harri Laiholta puh. 045 845 6771  tai harri.a.laiho(at)netti.fi

24. huhtikuuta 2018

Polulle sydämellä

Otsikon tekstiä sopii noudattaa aina kun lähtee luontoon.

"Polulle sydämellä" oli teemana 22.4. Latumajalle suuntautuneessa ulkoilupäivässä, väkeä oli mukavasti liikkeellä.






Polun varressa oli tällä kertaa erilaisia tehtäväpisteitä, joista tässä muutamia. Lisää löytyy Ikäinstituutin sivuilta, luontoelämyspolku. Voi sanoa, että tehtävät soveltuvat sekä nuorelle että vanhalle.

 1. Kiveltä ylös
Nouse seisomaan kiveltä ja laskeudu takaisin istumaan.
* Laita kädet rinnan päälle ja jalat tukevasti maahan.
* Nouse ripeästi ylös ja laskeudu hitaasti jarrutellen alas.
* Toista liike useita kertoja kunnes reisissä tuntuu.
Halutessasi harjoittele tehokkaammin, tee useampi sarja.
Helpota liikettä
* Laske kädet sivulle
* Ota käsillä tukea reisistä/kivestä/rollaattorista
* Istu korkeammalle kivelle
Vaikeuta liikettä
* Istu matalammalle kivelle
* Istumaan mennessä takamus vain hipaisee kiveä

3. Polulla tasapainoillen
Kävele kapeaa ja mutkittelevaa polkua pitkin.
* Valitse sopiva polku luonnosta.
* Kävele omaan tahtiin polulla.
* Keskity askeleisiin ja polun pintaan.
Helpota liikettä
* Kävele helppokulkuista polkua pitkin.
* Tukeudu tarvittaessa ystäväsi käsikynkkään.
Vaikeuta liikettä
* Kävele epätasaista polkua pitkin


4. Käpyjä kopitellen
Kerätkää käpyjä maasta ja kopitelkaa niillä pareittain.
* Asettukaa sopivan matkan päähän toisistanne.
* Heittäkää vuorotellen käpyjä toisillenne.
Yritä saada käpy kiinni.
* Kopitelkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä, nauttikaa yhdessäolosta.
Helpota liikettä
* Asettautukaa lähemmäs toisianne.
* Menkää niin lähelle toisianne, että voitte ojentaa kävyn toisella.
Vaikeuta liikettä
* Asettukaa kauemmas toisistanne.
* Heittäkää useampi käpy kerrallaan

5. Mäkitreeni
Kävele mäkeä ylös ja mäkeä alas.
* Etsi luonnosta sopiva mäki.
* Kävele mäki ylös omaan tahtiin.
* Kävele mäki alas jarrutellen vauhtia.
Helpota liikettä
* Valitse loivempi tai lyhyempi mäki.
* Ylöspäin tultaessa, pysähdy välillä tasaamaan hengityksesi.
Vaikeuta liikettä
* Valitse jyrkempi tai pidempi mäki.
* Nouse mäki ylös pysähtymättä.

11. Puupunnerrus
Punnerra puuta vasten.
* Seiso pienessä haara-asennossa ja vie kädet hartiatasolle puuta vasten.
* Punnerra koukistaen ja ojentaen kyynärpäistä. Pidä vartalo suorana ja vie nenä lähelle puuta.
* Toista liike useita kertoja kunnes ylävartalossa tuntuu.
Helpota liikettä
* Aseta jalat lähemmäs puuta.
* Seiso jalat peräkkäin, askeleen päässä toisistaan.
Vaikeuta liikettä
* Vie jalat kauemmaksi puusta.
* Tee liike korostetun hitaasti.