Nasulampi on lähellä
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.
Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.
Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.
Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.
Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.
Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.
