Hyvää juhannusta

Minä avaan syömeni selälleen

ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

– Eino Leino –

 

Pyöräretki Pyhärannan Hierkon polulle ti 15.6. klo 16.30.

 Pyöräretki Pyhärannan Hierkon polulle ti 15.6. klo 16.30.

Matka n. 15 km/suunta.

Perillä evästelyä ja merimaiseman ihailua.

Kokoontuminen ABC-Kortelan edessä.

Tied. Kimmo p. 040 1809785

Ulkojumppa päivä muuttuu!

HUOMIO! Keskiviikon metsäjumppa tauolla toistaiseksi. Lisätiedot/Jonna

Ulkojumppa päivä muuttuu keskiviikosta torstaihin! 

Ulkojumppaa torstaisin  klo 18-19. Pyynpäänkoulun yläpihalla (Vähäkinnontie 7), välineet paikan päältä tai omat mukaan (kahvakuula, keppi, kuminauha), oma alusta mukaan. Ohjausmaksu 4€.

Ohjaajana Pia Kutila  

Lattarijumppa muuttuu torstaista keskiviikkoon!

Lattarijumppa klo 18.30-19.30. Ankkapuiston hiekkakentällä. Ohjausmaksu 5€. Säävaraus!

Ohjaajana Sari Taimi

Huomenna 15.5. kävelykipinä ja villiyrtit Latumajalla

   

LAUANTAINA 15.5. KÄVELLÄÄN!! 

KÄVELTÄVÄT MATKAT:

Isometsä - Latumaja - Isometsä 13 km

Pohjoiskehä - Latumaja - Pohjoiskehä 6 km

MAJALLA KAHVIO AUKI KLO 10-15 (käteismaksut)  

KÄVELYREITIN VARRELLA VOIT TUTUSTUA VILLIYRTTEIHIN.

 

LATUMAJALLA MARTAT ESITTELEMÄSSÄ VILLIYRTTEJÄ.

LISÄKSI MIELEN HYVINVOINTIPOLKU SEKÄ OMAT TEHTÄVÄT LAPSILLE. 

TERVETULOA!

 

Kesäjumpat

            

Kesäjumpat

Maanataisin:

Sauvakävelyä klo 18-19. Vaihtuva paikka ja lenkin pituus. Ota yhteyttä Jonna 0407500078 ja kysy lisätiedot!

Ohjaajana Jonna Rajakangas

Tiistaisin: 

Keppijumppa klo 17.30-18.30 Mutterin (Pursikasinon) nurmikentällä. Mukaan oma alusta ja vesipullo. Ohjausmaksu 3€.

Ohjaajana Jonna Rajakangas

Keksiviikkoisin:

LATTARIJUMPPA LOMALLA HEINÄKUUN LOPUN. JUMPPA JATKUU ELOKUUSSA, ENSIN ULKONA JA SISÄLLE SIIRRYTÄÄN 19.8. 

Lattarijumppa klo 18.30-19.30. Ankkapuiston hiekkakentällä. Ohjausmaksu 5€. Säävaraus!

Ohjaajana Sari Taimi

Torstaisin:       

Ulkojumppaa klo 18-19. Pyynpäänkoulun yläpihalla (Vähäkinnontie 7), välineet paikan päältä tai omat mukaan (kahvakuula, keppi, kuminauha), oma alusta mukaan. Ohjausmaksu 4€.

Ohjaajana Pia Kutila  

Sunnuntaisin:

Metsäjumppa klo 10-11 Nasulammella. Ota mukaan oma alusta ja vesipullo. Lähtö Isometsän P-paikalta. Ohjausmaksu 3€

Ohjaajana Jonna Rajakangas

** Muutokset mahdollisia. Seuraa ilmoittelua. Ladun FB-sivuilla** 

HUOMIO! Keskiviikon metsäjumppa tauolla toistaiseksi. Lisätiedot/Jonna

Metsämyttyset kokoontuvat kevällä!

 

Kävelykipinä 2021

 

Äitienpäivä Latumajalla

 Äitienpäivän 9.5. polkuretki Latumajalle kävellen tai pyörällä.

Latumajan pihapiirissä kevätpolku ja kahvio auki klo 10-14. 

Äideille kakkutarjoilu.

Tervetuloa!

Kilometrikisa 1.5.-22.9.2021

 

Kuukauden ulkoiluteko

Suomen Latu kirjoittaa nettisivuillaan: 

 Kuukauden ulkoiluteko: Rauman Latu loi elämyksen – Hämäräpolun suosio yllätti

Pandemia-aikana perinteinen taskulamppuretki toteutettiin uudella tavalla omatoimiretkenä perheille. Rauman Ladun perhetapahtumista lokakuinen Taskulamppuretki on ollut vuoden kierrossa suosituin. Retkellä on ollut parhaimmillaan yli 500 kävijää. Perinteisesti retki on järjestetty talviaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina Nasulammella, jossa on hyvät ja selkeät polut sekä nuotiopaikka. Pysäköintipaikalta on matkaa Nasulammelle noin kilometri, joten pienimmätkin vaeltajat jaksavat sinne kävellä ja rattaillakin pääsee liikkumaan poluilla. 

 Nasulammen ympäristöstä on muodostunut Rauman Ladulle hyvä tukikohta. Lampea kiertää esteetön reitti ja sen varrelle on rakennettu elämyspolku, jonka ulkona liikkujat ovat hienosti löytäneet. 

 Nyt poikkeuksellisena pandemia-aikana olemme Rauman Ladun metsämörritoimikunnassa joutuneet pohtimaan, mitä tilaisuuksia voimme järjestää ja mitä täytyy perua. Yhteisesti totesimme, että perinteistä taskulamppuretkeä emme turvallisesti pysty järjestämään. Jotain korvaavaa halusimme tilalle. Piti siis sytyttää idealamput ja miettiä, miten tapahtuma toteutetaan uudella tavalla. 

 Yhteisessä ideariihessä päädyttiin järjestämään omatoimiretki perheille. Keksimme perheille hämärähommia: tasapainoilua, heijastintähtitaivaan ihailua, lintutornista Mörrin veneen etsimistä ja siimaradalla kulkemista. Polulla oli heijastimia, jotka ohjasivat kulkua ja joita oli hauska etsiä. Myös Mörrin veneen purjeessa oli iso heijastava sulkakuvio. Lintutornilla oli QR-koodin takana tervehdys Metsämörriltä. 

 Jotta polulla ja nuotiopaikalla ei olisi ruuhkaa, tehtävien annettiin olla metsässä viikon ajan. Toimikuntalaiset kävivät vuoropäivinä tarkastamassa, että heijastimet ja tehtävät olivat paikoillaan. 

 Sisällön lisäksi piti miettiä, miten perheille saadaan ohjeet retkelle. Päädyttiin luomaan linkki, jonka kautta perheet ilmoittautuivat ja ”paluupostina” saivat kartan ja ohjeet. 

 Retkeä mainostettiin Rauman Ladun metsämörritoiminnan some-kanavilla (Facebook ja Instagram) sekä paperisilla mainoksilla Rauman varhaiskasvatuksessa. Mainoksiin liitettiin QR-koodi, josta pääsi ilmoittautumislinkkiin. 

 Ilmoittautuneita pimeässä retkeilijöitä oli lähes 300. Todellinen luku on varmasti sitäkin suurempi, koska kaikki eivät ilmoittautuneet. 

 ”Hämärähommien suunnittelu yhdessä on aina ollut mukavaa. Nyt haasteena oli tehdä polku, jossa tehtävät olisivat viikon paikoillaan. Taisimme onnistua, sillä palaute kävijöiltä oli todella positiivista”, kertoo Rauman Ladun Metsämörriohjaaja Terhi Lindfors.

 Hyvän palautteen perusteella toteutamme varmasti muitakin tapahtumia samalla periaatteella. Ja toteutimmekin peruuntuneen metsäjouluhartauden tilalle Metsämörrin tonttutesti -polun samaan ympäristöön. 

 Teksti: Minna Okkonen, Rauman Ladun Metsämörritoimikunnan puheenjohtaja Kuva: Terhi Lindfors

Rauman Ladun metsämörritoiminnan toimintasuunnitelma vuodelle 2021

 Lähivesihaaste

Lähivesi -haasteessa yhdistys tai koulu voi ”adoptoida” järven, lammen, merenlahden, joen, ojan tai muun vesialueen omaksi lähivedekseen. Tavoitteena on huolehtia lähivedestä mahdollisimman hyvin esimerkiksi järjestämällä kunnostustalkoita, pieniä tutkimuksia ja kehittämällä toimintaa lähiveden ympäristöön.

Nasulampi sijaitsee n. 600m:n päässä Latumajanreitin alusta. Se on muutama vuosi sitten valittu Rauman Ladun lähivedeksi. Rauman kaupungin kanssa on sovittu, että Rauman Latu voi suunnitella ja toteuttaa Nasulammen ympäristöön erityisesti lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuja aktiviteetteja.

Nasulammen elämyspolku

Nasulammen elämyspolku avattiin vuonna 2019. Lammen ympäristöön on rakennettu tasapainorata, kurkisteluseinä, lintutorni, lintujen ja pönttöjen tunnistamispiste sekä mahdollisuus virtaavan veden tutkimukseen. Rauman Latu jatkaa edelleen elämyspolun aktiviteettien kehittämistä.

Naturkraft -hanke

Rauman Latu jatkaa yhteistyötä Suomen Ladun ja Folkhälsanin kehittämässä Naturkraft -hankkeessa. Hankkeella pyritään kehittämään ja ideoimaan uusia tapoja tutustuttaa perheet ja lapset luontoon.

Perheretket

Järjestetään mahdollisuuksien mukaan seuraavat retket:

-   Majanrakennusretki

-   Nasulammen retkeilypäivä

-   Perhevaellus lähikohteeseen

-   Taskulamppuretki Nasulammelle

-   Jouluhartaus metsässä

Perhenuotiot

Järjestetään perhenuotio -tapahtuma kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina keväällä helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä syksyllä syys-, loka- ja marraskuussa

Lasten luontoryhmät

Järjestetään Metsänuppus, -myttys, -mörri ja -vaeltajaryhmiä mahdollisuuksien mukaan.

Perhesähly

Järjestetään perhesählyä vanhemman seurassa alle kouluikäisille lapsille tarpeen ja vastuuvanhempien tilanteen mukaan.

Metsäilijät

Jatketaan aikuisten luontoryhmä Metsäilijät -toimintaa ohjaajatilanteen mukaan.

 

Rauman Ladun tapahtumakalenteri vuodelle 2021

Tammikuu

Latumaja avoinna hiihtokaudella lauantaisin ja sunnuntaisin kun latu kunnossa, lisäksi mahdollisesti kuutamohiihto.

Ulkona kuin lumiukko tapahtumat lumitilanteen mukaan tammi-helmikuussa.

Helmikuu

7.2.      Länsi-Suomi-hiihto

23.2.     Perhetapahtuma Latumajalla klo 10-14

Maaliskuu

 4.3.      Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.30

 20.-27. Hiihtoviikko Ylläksellä

Huhtikuu

Viikoittaiset maastopyöräilyt alkavat, lisäksi kesän aikana muutama sunnuntairetki mahdollisia kevään puu-, siivuous- ja kunnostustalkoot huhti-toukokuussa

25.4.     Luontopolkuretki Latumajalle teema/ohjattu

Toukokuu

1.5.–24.6.    Satakunnan haastepyöräily

 9.5.    Äitienpäivän polkuretki/pyöräily Latumajalle

13.5.    Iltapyöräily Latumajalle

20.5.    Iltapyöräily Latumajalle

27.5.    Iltapyöräily Latumajalle

Touko-kesäkuun vaihteessa Hyvinvointia luonnosta metsämielellä kiertue-tapahtuma

Kesäkuu

Osallistuminen Lounais-Suomen latualueen pyöräviestiin

 3.6.    Iltapyöräily Latumajalle

Heinäkuu

Omatoimista liikuntaa ja lomailua

Elokuu

12.8.    Iltapyöräily Latumajalle

15.8.    38. valokuvasuunnistus

19.8.    Iltapyöräily Latumajalle

26.8.    Iltapyöräily Latumajalle

Suomen Latu haastaa kuudennen kerran koko Suomen nukkumaan yönsä ulkona 28.8. 

Syyskuu

 2.9.    Iltapyöräily Latumajalle

 9.9.    Iltapyöräily Latumajalla

19.9.    Luontopolkuretki Latumajalle

26.9.    Seitsemän järven patikkaretki

Syystalkoot

Lokakuu

 6.10.    Talkoolaisten saunailta

18.10.    Kuutamokävely ja nuotioilta Kaarojärven laavulla

Marraskuu

 4.11.    Sääntömääräinen syyskokous klo 18.30

14.11.    Isänpäiväretki Latumajalle

Joulukuu

 9.12.    Pikkujoulut Latumajalla

22.12.    Jouluhartaus metsässä

Viikoittaiset ohjatut tapahtumat

Sauvakävelyä, metsäjumppaa, polkujuoksua, metsämieli-ryhmä ajat tarkentuvat myöhemmin.

Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa on laaja, koko maan kattava vapaaehtoisten auttajien verkosto jonka toiminnassa on mukana kaikkiaan n. 20.000 henkilöä yli 50 eri yhdistyksen kautta. Vapepan toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. Vapepalla ei ole henkilöjäseniä, vaan siihen kuuluu eri yhdistysten muodostamia hälytysryhmiä. Vapepan hälytysryhmät toimivat viranomaisten apuna erilaisissa tehtävissä joista tunnetuin on kadonneen etsintä. Rauman alueella toimii useiden eri yhdistysten hälytysryhmiä jotka yhdessä muodostavat Rauman seudun Vapepan.

Rauman seudun Vapepaan kuuluva Rauman Ladun hälytysryhmä keskittyy lähinnä maastoetsintään. Jokaiseen hälytystehtävään osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Hälytysryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia kaikesta hälytystehtävissä tietoonsa saamista asioista. 

Rauman Ladun hälytysryhmä on jäsenmäärältään Satakunnan alueen suurin ja iso myös valtakunnallisesti. Hälytysryhmäämme kuuluu tällä hetkellä 51 jäsentä. Pyrimme kokoontumaan muutaman kerran vuodessa joko oman hälytysryhmämme puitteissa tai Rauman seudun Vapepan järjestämien harjoitusten tai koulutusten merkeissä. Ryhmän jäsenet voivat myös osallistua muualla Satakunnan alueella järjestettäviin koulutuksiin ja harjoituksiin. 

Hälytysryhmämme toimintaan pääsee mukaan käymällä Vapepan peruskurssin (yhden illan kurssi). Kursseja pyritään järjestämään vuosittain. Koska toiminta kohdistuu pääasiassa maastoetsintään, on hälytysryhmän jäsenellä oltava kyky liikkua hankalassakin maastossa. Mitään muita erityisiä taitoja ei tarvitse osata eikä eksymistäkään kannata pelätä koska etsintätoiminta tapahtuu ryhmissä jota johtaa koulutuksen saanut tai muuten kokenut maastojohtaja. 

 Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen toimintaan!

Anne Lahti, Rauman Ladun pelastuspalvelutoimikunnan vetäjä
puh. 050 379 0124
akh.lahti@gmail.com

Täältä löydät lisätietoa vapepan toiminnasta. 

Rauman Seudun Vapepa on nyt myös Facebookissa.

Ulkoilijan etiketti

Kodan käyttö

1. Kota on Rauman Ladun jäsenistön ja muiden ulkoilun harrastajien käytettävissä.
2. Kodan käyttö on sallittu päiväsaikaan ja iltaisin klo 21.00 asti, myöhempi käyttö vain latumajan isännältä saatavalla luvalla.
3. Polttopuut on tarkoitettu perheiden ja ulkoilijoiden makkaranpaistoon ja esim. kahvin keittoon. Älä polta puita turhaan.
4. Kukin käyttäjä vastaa omalta osaltaan kalusteiden ja välineiden huolellisesta käytöstä.
5. Kodan ja ympäristön roskaaminen on kielletty.

Koronaviruksen tartuntavaaran vuoksi 

• Käytä omia välineitä
• Muista turvavälit
• Noudata annettuja ohjeita

Kaarojärven laavu

Kaarojärven laavulle menijät. Ota mukaan omat polttopuut. 

Sattuneesta syystä laavulla ei ole käytettävissä polttopuita tällä hetkellä. 

Ikävästi jotkut onnettomat olivat luulleet puiden säilytyslaatikkoa nuotioksi ja polttaneet laatikon puineen päivineen?!? Tapahtuneen ilkivallan vuoksi Rauman Latu joutuu pohtimaan, voidaanko puita enää tuoda laavulle. 

Toivomme kävijöiltä hyvää ja asianmukaista käytöstä,

 niin laavuilla kuin Latumajan kodalla. 

Vili Vesikirppu

Nasulammen sankari

Jäät ovat sulaneet Nasulammen pinnalta ja keväinen tuulenvire saa veden värähtelemään kauniisti. Aurinko lämmittää lampea ympäröivää metsää ja herättelee myös lehtikasojen sekä sammaleen alla talvehtivat Nasulammen vesikirput.

Ensimmäisten joukossa lammen pinnalle loikkaa pitkäjalkainen ja vikkeläliikkeinen Vili Vesikirppu. Vili katselee ympärilleen tarkkaavaisesti, kunnes yhtäkkiä nopein ja pitkin loikkauksin harppoo rannan tuntumaan. Vilin ja muiden vesikirppujen erikoistaito on vedenpinnan värähtelyn aistiminen niiden jalkojen avulla. Tällä kertaa Vili oli jaloissaan tuntenut värähtelyä, joka johdatti sen lähelle rantaa Heppu Hämähäkin luokse.

Heppu oli jo tovin kutonut seittiään veden pinnan päälle kallistuneiden puiden lomaan. Äkkiä sen ote oli irronnut aamukasteen liukastuttamalta seitiltä. Kuin jojo, Heppu laskeutui vauhdilla veden pintaan ja kimposi sitten takaisin seitilleen. "Heppu, sinähän se täällä! Minä jo luulin löytäväni täältä jonkin hyvän herkkupalan: mehukkaan toukan tai rouhevan lehden", Vili huikkasi. "Ruokaa se minäkin täältä etsin. Toisin kuin sinä, minä en kulje ruokani perässä, vaan odotan ruuan tulevan luokseni ja tarttuvan tähän kutomaani seittiini" , Heppu selitti ylpeänä seittiään esitellen. Kirkkaan aamuauringon paisteessa seittiä oli hyvin vaikea nähdä, ja siten se olikin oiva ansa Hepun havittelemille herkkupaloille.

"Sinun elämäsi Vili on melko huoletonta. Jalkasi ovat tehokkaammat vakoilulaitteet kuin yhdelläkään salapoliisilla, ja tuolla sinä viiletät veden pinnalla, eivät edes lammen vikkelät sammakot yritä popsia sinua poskiinsa", Heppu jutusteli. Tuota kaikkea Vili ei ollutkaan tullut ajatelleeksi. Toki se nautti suuresti vauhdikkaasta ja jännittävästä elämästään Nasulammella, jossa jokainen päivä oli uusi seikkailu. Mutta tosiaan, lammen vedessä vuoroin sukeltelevat ja vuoroin rannalla loikkivat sammakot eivät jahdanneet Viliä, kuten ne vaikka jahtasivat hyttysen toukkia. Vili kääntyi katsomaan veden pinnasta heijastuvaa kuvaansa. "Johtuukohan se vahvoista etujaloistani? Vai tuntosarvistani, jotka saattavat säikäyttää herkimmät?", Vili pohti itsekseen.

Vili kiirehti muiden vesikirppujen luokse selvittämään asiaa. Vilho, eräs joukon viisaimpia vesikirppuja, ohjasi Vilin hieman sivummalle ja pyysi Viliä katsomaan tarkkaan veden pinnan alle. Siellä saattoi nähdä sammakoiden sukeltelevan ja etsivän syötävää aina pohjamutia myöden. Muutaman kerran ne nousivat veden pintaan niin, että Vili jo ehti säikähtää joutuvansa kuitenkin niiden suupalaksi. Sammakot kuitenkin jatkoivat uiskenteluaan ja tuntui, kuin ne eivät edes olisi huomanneet veden pinnan päällä ihmetteleviä Viliä ja Vilhoa. "Eivätkö sammakot näe minua?”, Vili kysyi ihmeissään. "Eivät todella näe", Vilho totesi ja kertoi vesikirppujen jalkojen erityisistä karvoista, jotka hylkivät vettä ja varmistivat sen, että vesikirput saavat kulkea rauhassa veden pinnalla näkymättöminä veden alla uiskenteleville otuksille. Kuivalla maalla loikkiessaan sammakot eivät sen sijaan saavuttaneet vauhdikkaasti eteenpäin loikkivaa Viliä, sillä hänenkaltaista vesikirppua ei Nasunlammella ollut aiemmin nähty. Pitkien loikkien lisäksi Vili oli hurjan rohkea ja osasi löytää nokkelia piilopaikkoja lammen laitamilta.

Oppimastaan ilahtuneena Vili ihasteli kuvajaistaan Nasulammen pinnasta. Joskus kömpelöiltä ja vaikeasti hallittavilta tuntuvat pitkät jalat olivatkin Vilin superominaisuus, jotka tekivät siitä Nasulammen oman sankarin.

-Heidi-Maria Lönnblad-

Nasulammen historiaa

Nasulammen historiaa ja muuta mielenkiintoista tietoa

Nasulampi on lähellä 
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.

Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.

Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.

Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.

Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.

Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.

Rauman Latu ry:n säännöt

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Yhdistyksen uudet säännöt (hyväksytty PRH:ssa 13.6.2019)

Rauman Ladun nykyiset säännöt ovat vuodelta 1981 ja ilmaisultaan jo vähän vanhahtavat. Ne ovat olemassa ainoastaan paperiversiona eivätkä siten helposti kaikkien saatavilla.

Suomen Latu on tehnyt paikallisyhdistyksen uudet mallisäännöt. Tärkein eli toinen pykälä säännöissä muuttuu sanamuodoltaan nasevammaksi, mutta tärkein eli liikunnallisen elämäntavan edistäminen säilyy. Vanha tarkoituspykälä: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksenä toimia hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämiseksi kansalaistavaksi. Uusi tarkoituspykälän 1. momentti: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Ladun jäsenyhdistyksenä edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa.

Mallisäännöissä on vaihtoehtoina yksi tai kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta vuodessa. Tältä osin pysytään nykykäytännössä eli pidetään erikseen syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen johtokunnan nimi muuttuu hallitukseksi. Kokoukset on kutsuttava koolle 14 päivää aiemmin (nyt 7 pv). Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kuusi perättäistä vuotta.

Sääntömuutos läpäisi jo ensimmäisen käsittelyn 7.3. pidetyssä kevätkokouksessa.

Jos haluat tutustua asiaan tarkemmin, mallisäännöt ja niiden käsittelyä koskevat ohjeet löytyvät Suomen Ladun sivuilta.

Erillisenä aineistona löydät yläpuolelta kevätkokouksen 1. käsittelyssä olleen ehdotuksen. (Jokaisen sivun saat isommaksi klikkaamalla sivun kuvaa.)



Täydennys:

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt uudet säännöt 13.6.2019.