29. huhtikuuta 2020
17. huhtikuuta 2020
Kodan käyttö
- Kota on Rauman Ladun jäsenistön ja muiden ulkoilun harrastajien käytettävissä.
- Kodan käyttö on sallittu päiväsaikaan ja iltaisin klo 21.00 asti, myöhempi käyttö vain latumajan isännältä saatavalla luvalla.
- Polttopuut on tarkoitettu perheiden ja ulkoilijoiden makkaranpaistoon ja esim. kahvin keittoon. Älä polta puita turhaan.
- Kukin käyttäjä vastaa omalta osaltaan kalusteiden ja välineiden huolellisesta käytöstä.
- Kodan ja ympäristön roskaaminen on kielletty.
Koronaviruksen tartuntavaaran vuoksi
- Käytä omia välineitä
- Muista turvavälit
- Noudata annettuja ohjeita
Kaarojärven laavu
Kaarojärven laavulle menijät. Ota mukaan omat polttopuut.
Sattuneesta syystä laavulla ei ole käytettävissä polttopuita tällä hetkellä.
Ikävästi jotkut onnettomat olivat luulleet puiden säilytyslaatikkoa nuotioksi ja polttaneet laatikon puineen päivineen?!? Tapahtuneen ilkivallan vuoksi Rauman Latu joutuu pohtimaan, voidaanko puita enää tuoda laavulle.
Toivomme kävijöiltä hyvää ja asianmukaista käytöstä,
niin laavuilla kuin Latumajan kodalla.
4. toukokuuta 2019
Vili Vesikirppu
Nasulammen sankari
Jäät ovat sulaneet Nasulammen pinnalta ja keväinen tuulenvire saa veden värähtelemään kauniisti. Aurinko lämmittää lampea ympäröivää metsää ja herättelee myös lehtikasojen sekä sammaleen alla talvehtivat Nasulammen vesikirput.
Ensimmäisten joukossa lammen pinnalle loikkaa pitkäjalkainen ja vikkeläliikkeinen Vili Vesikirppu. Vili katselee ympärilleen tarkkaavaisesti, kunnes yhtäkkiä nopein ja pitkin loikkauksin harppoo rannan tuntumaan. Vilin ja muiden vesikirppujen erikoistaito on vedenpinnan värähtelyn aistiminen niiden jalkojen avulla. Tällä kertaa Vili oli jaloissaan tuntenut värähtelyä, joka johdatti sen lähelle rantaa Heppu Hämähäkin luokse.
Heppu oli jo tovin kutonut seittiään veden pinnan päälle kallistuneiden puiden lomaan. Äkkiä sen ote oli irronnut aamukasteen liukastuttamalta seitiltä. Kuin jojo, Heppu laskeutui vauhdilla veden pintaan ja kimposi sitten takaisin seitilleen. "Heppu, sinähän se täällä! Minä jo luulin löytäväni täältä jonkin hyvän herkkupalan: mehukkaan toukan tai rouhevan lehden", Vili huikkasi. "Ruokaa se minäkin täältä etsin. Toisin kuin sinä, minä en kulje ruokani perässä, vaan odotan ruuan tulevan luokseni ja tarttuvan tähän kutomaani seittiini" , Heppu selitti ylpeänä seittiään esitellen. Kirkkaan aamuauringon paisteessa seittiä oli hyvin vaikea nähdä, ja siten se olikin oiva ansa Hepun havittelemille herkkupaloille.
"Sinun elämäsi Vili on melko huoletonta. Jalkasi ovat tehokkaammat vakoilulaitteet kuin yhdelläkään salapoliisilla, ja tuolla sinä viiletät veden pinnalla, eivät edes lammen vikkelät sammakot yritä popsia sinua poskiinsa", Heppu jutusteli. Tuota kaikkea Vili ei ollutkaan tullut ajatelleeksi. Toki se nautti suuresti vauhdikkaasta ja jännittävästä elämästään Nasulammella, jossa jokainen päivä oli uusi seikkailu. Mutta tosiaan, lammen vedessä vuoroin sukeltelevat ja vuoroin rannalla loikkivat sammakot eivät jahdanneet Viliä, kuten ne vaikka jahtasivat hyttysen toukkia. Vili kääntyi katsomaan veden pinnasta heijastuvaa kuvaansa. "Johtuukohan se vahvoista etujaloistani? Vai tuntosarvistani, jotka saattavat säikäyttää herkimmät?", Vili pohti itsekseen.
Vili kiirehti muiden vesikirppujen luokse selvittämään asiaa. Vilho, eräs joukon viisaimpia vesikirppuja, ohjasi Vilin hieman sivummalle ja pyysi Viliä katsomaan tarkkaan veden pinnan alle. Siellä saattoi nähdä sammakoiden sukeltelevan ja etsivän syötävää aina pohjamutia myöden. Muutaman kerran ne nousivat veden pintaan niin, että Vili jo ehti säikähtää joutuvansa kuitenkin niiden suupalaksi. Sammakot kuitenkin jatkoivat uiskenteluaan ja tuntui, kuin ne eivät edes olisi huomanneet veden pinnan päällä ihmetteleviä Viliä ja Vilhoa. "Eivätkö sammakot näe minua?”, Vili kysyi ihmeissään. "Eivät todella näe", Vilho totesi ja kertoi vesikirppujen jalkojen erityisistä karvoista, jotka hylkivät vettä ja varmistivat sen, että vesikirput saavat kulkea rauhassa veden pinnalla näkymättöminä veden alla uiskenteleville otuksille. Kuivalla maalla loikkiessaan sammakot eivät sen sijaan saavuttaneet vauhdikkaasti eteenpäin loikkivaa Viliä, sillä hänenkaltaista vesikirppua ei Nasunlammella ollut aiemmin nähty. Pitkien loikkien lisäksi Vili oli hurjan rohkea ja osasi löytää nokkelia piilopaikkoja lammen laitamilta.
Oppimastaan ilahtuneena Vili ihasteli kuvajaistaan Nasulammen pinnasta. Joskus kömpelöiltä ja vaikeasti hallittavilta tuntuvat pitkät jalat olivatkin Vilin superominaisuus, jotka tekivät siitä Nasulammen oman sankarin.
-Heidi-Maria Lönnblad-
Jäät ovat sulaneet Nasulammen pinnalta ja keväinen tuulenvire saa veden värähtelemään kauniisti. Aurinko lämmittää lampea ympäröivää metsää ja herättelee myös lehtikasojen sekä sammaleen alla talvehtivat Nasulammen vesikirput.
Ensimmäisten joukossa lammen pinnalle loikkaa pitkäjalkainen ja vikkeläliikkeinen Vili Vesikirppu. Vili katselee ympärilleen tarkkaavaisesti, kunnes yhtäkkiä nopein ja pitkin loikkauksin harppoo rannan tuntumaan. Vilin ja muiden vesikirppujen erikoistaito on vedenpinnan värähtelyn aistiminen niiden jalkojen avulla. Tällä kertaa Vili oli jaloissaan tuntenut värähtelyä, joka johdatti sen lähelle rantaa Heppu Hämähäkin luokse.
Heppu oli jo tovin kutonut seittiään veden pinnan päälle kallistuneiden puiden lomaan. Äkkiä sen ote oli irronnut aamukasteen liukastuttamalta seitiltä. Kuin jojo, Heppu laskeutui vauhdilla veden pintaan ja kimposi sitten takaisin seitilleen. "Heppu, sinähän se täällä! Minä jo luulin löytäväni täältä jonkin hyvän herkkupalan: mehukkaan toukan tai rouhevan lehden", Vili huikkasi. "Ruokaa se minäkin täältä etsin. Toisin kuin sinä, minä en kulje ruokani perässä, vaan odotan ruuan tulevan luokseni ja tarttuvan tähän kutomaani seittiini" , Heppu selitti ylpeänä seittiään esitellen. Kirkkaan aamuauringon paisteessa seittiä oli hyvin vaikea nähdä, ja siten se olikin oiva ansa Hepun havittelemille herkkupaloille.
"Sinun elämäsi Vili on melko huoletonta. Jalkasi ovat tehokkaammat vakoilulaitteet kuin yhdelläkään salapoliisilla, ja tuolla sinä viiletät veden pinnalla, eivät edes lammen vikkelät sammakot yritä popsia sinua poskiinsa", Heppu jutusteli. Tuota kaikkea Vili ei ollutkaan tullut ajatelleeksi. Toki se nautti suuresti vauhdikkaasta ja jännittävästä elämästään Nasulammella, jossa jokainen päivä oli uusi seikkailu. Mutta tosiaan, lammen vedessä vuoroin sukeltelevat ja vuoroin rannalla loikkivat sammakot eivät jahdanneet Viliä, kuten ne vaikka jahtasivat hyttysen toukkia. Vili kääntyi katsomaan veden pinnasta heijastuvaa kuvaansa. "Johtuukohan se vahvoista etujaloistani? Vai tuntosarvistani, jotka saattavat säikäyttää herkimmät?", Vili pohti itsekseen.
Vili kiirehti muiden vesikirppujen luokse selvittämään asiaa. Vilho, eräs joukon viisaimpia vesikirppuja, ohjasi Vilin hieman sivummalle ja pyysi Viliä katsomaan tarkkaan veden pinnan alle. Siellä saattoi nähdä sammakoiden sukeltelevan ja etsivän syötävää aina pohjamutia myöden. Muutaman kerran ne nousivat veden pintaan niin, että Vili jo ehti säikähtää joutuvansa kuitenkin niiden suupalaksi. Sammakot kuitenkin jatkoivat uiskenteluaan ja tuntui, kuin ne eivät edes olisi huomanneet veden pinnan päällä ihmetteleviä Viliä ja Vilhoa. "Eivätkö sammakot näe minua?”, Vili kysyi ihmeissään. "Eivät todella näe", Vilho totesi ja kertoi vesikirppujen jalkojen erityisistä karvoista, jotka hylkivät vettä ja varmistivat sen, että vesikirput saavat kulkea rauhassa veden pinnalla näkymättöminä veden alla uiskenteleville otuksille. Kuivalla maalla loikkiessaan sammakot eivät sen sijaan saavuttaneet vauhdikkaasti eteenpäin loikkivaa Viliä, sillä hänenkaltaista vesikirppua ei Nasunlammella ollut aiemmin nähty. Pitkien loikkien lisäksi Vili oli hurjan rohkea ja osasi löytää nokkelia piilopaikkoja lammen laitamilta.
Oppimastaan ilahtuneena Vili ihasteli kuvajaistaan Nasulammen pinnasta. Joskus kömpelöiltä ja vaikeasti hallittavilta tuntuvat pitkät jalat olivatkin Vilin superominaisuus, jotka tekivät siitä Nasulammen oman sankarin.
-Heidi-Maria Lönnblad-
Nasulammen historiaa
Nasulammen historiaa ja muuta mielenkiintoista tietoa
Nasulampi on lähellä
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.
Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.
Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.
Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.
Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.
Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.
Nasulampi on lähellä
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.
Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.
Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.
Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.
Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.
Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.
10. maaliskuuta 2019
Rauman Latu ry:n säännöt
 |
| Klikkaamalla saat tekstin isommaksi |
 |
| Klikkaamalla saat tekstin isommaksi |
 |
| Klikkaamalla saat tekstin isommaksi |
 |
| Klikkaamalla saat tekstin isommaksi |
Yhdistyksen uudet säännöt (hyväksytty PRH:ssa 13.6.2019)
Rauman Ladun nykyiset säännöt ovat vuodelta 1981 ja ilmaisultaan jo vähän vanhahtavat. Ne ovat
olemassa ainoastaan paperiversiona eivätkä siten helposti kaikkien saatavilla.
Suomen Latu on tehnyt paikallisyhdistyksen uudet mallisäännöt. Tärkein eli toinen pykälä säännöissä muuttuu sanamuodoltaan nasevammaksi, mutta tärkein eli liikunnallisen elämäntavan edistäminen säilyy. Vanha tarkoituspykälä: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksenä toimia hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämiseksi kansalaistavaksi. Uusi tarkoituspykälän 1. momentti: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Ladun jäsenyhdistyksenä edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa.
Mallisäännöissä on vaihtoehtoina yksi tai kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta vuodessa. Tältä osin pysytään nykykäytännössä eli pidetään erikseen syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen johtokunnan nimi muuttuu hallitukseksi. Kokoukset on kutsuttava koolle 14 päivää aiemmin (nyt 7 pv). Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kuusi perättäistä vuotta.
Sääntömuutos läpäisi jo ensimmäisen käsittelyn 7.3. pidetyssä kevätkokouksessa.
Jos haluat tutustua asiaan tarkemmin, mallisäännöt ja niiden käsittelyä koskevat ohjeet löytyvät Suomen Ladun sivuilta.
Erillisenä aineistona löydät yläpuolelta kevätkokouksen 1. käsittelyssä olleen ehdotuksen. (Jokaisen sivun saat isommaksi klikkaamalla sivun kuvaa.)
Täydennys:
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt uudet säännöt 13.6.2019.
Suomen Latu on tehnyt paikallisyhdistyksen uudet mallisäännöt. Tärkein eli toinen pykälä säännöissä muuttuu sanamuodoltaan nasevammaksi, mutta tärkein eli liikunnallisen elämäntavan edistäminen säilyy. Vanha tarkoituspykälä: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksenä toimia hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämiseksi kansalaistavaksi. Uusi tarkoituspykälän 1. momentti: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Ladun jäsenyhdistyksenä edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa.
Mallisäännöissä on vaihtoehtoina yksi tai kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta vuodessa. Tältä osin pysytään nykykäytännössä eli pidetään erikseen syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen johtokunnan nimi muuttuu hallitukseksi. Kokoukset on kutsuttava koolle 14 päivää aiemmin (nyt 7 pv). Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kuusi perättäistä vuotta.
Sääntömuutos läpäisi jo ensimmäisen käsittelyn 7.3. pidetyssä kevätkokouksessa.
Jos haluat tutustua asiaan tarkemmin, mallisäännöt ja niiden käsittelyä koskevat ohjeet löytyvät Suomen Ladun sivuilta.
Erillisenä aineistona löydät yläpuolelta kevätkokouksen 1. käsittelyssä olleen ehdotuksen. (Jokaisen sivun saat isommaksi klikkaamalla sivun kuvaa.)
Täydennys:
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt uudet säännöt 13.6.2019.
24. huhtikuuta 2018
Polulle sydämellä
Otsikon tekstiä sopii noudattaa aina kun lähtee luontoon.
"Polulle sydämellä" oli teemana 22.4. Latumajalle suuntautuneessa ulkoilupäivässä, väkeä oli mukavasti liikkeellä.
Polun varressa oli tällä kertaa erilaisia tehtäväpisteitä, joista tässä muutamia. Lisää löytyy Ikäinstituutin sivuilta, luontoelämyspolku. Voi sanoa, että tehtävät soveltuvat sekä nuorelle että vanhalle.
1. Kiveltä ylös
Nouse seisomaan kiveltä ja laskeudu takaisin istumaan.
* Laita kädet rinnan päälle ja jalat tukevasti maahan.
* Nouse ripeästi ylös ja laskeudu hitaasti jarrutellen alas.
* Toista liike useita kertoja kunnes reisissä tuntuu.
Halutessasi harjoittele tehokkaammin, tee useampi sarja.
Helpota liikettä
* Laske kädet sivulle
* Ota käsillä tukea reisistä/kivestä/rollaattorista
* Istu korkeammalle kivelle
Vaikeuta liikettä
* Istu matalammalle kivelle
* Istumaan mennessä takamus vain hipaisee kiveä
3. Polulla tasapainoillen
Kävele kapeaa ja mutkittelevaa polkua pitkin.
* Valitse sopiva polku luonnosta.
* Kävele omaan tahtiin polulla.
* Keskity askeleisiin ja polun pintaan.
Helpota liikettä
* Kävele helppokulkuista polkua pitkin.
* Tukeudu tarvittaessa ystäväsi käsikynkkään.
Vaikeuta liikettä
* Kävele epätasaista polkua pitkin
4. Käpyjä kopitellen
Kerätkää käpyjä maasta ja kopitelkaa niillä pareittain.
* Asettukaa sopivan matkan päähän toisistanne.
* Heittäkää vuorotellen käpyjä toisillenne.
Yritä saada käpy kiinni.
* Kopitelkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä, nauttikaa yhdessäolosta.
Helpota liikettä
* Asettautukaa lähemmäs toisianne.
* Menkää niin lähelle toisianne, että voitte ojentaa kävyn toisella.
Vaikeuta liikettä
* Asettukaa kauemmas toisistanne.
* Heittäkää useampi käpy kerrallaan
5. Mäkitreeni
Kävele mäkeä ylös ja mäkeä alas.
* Etsi luonnosta sopiva mäki.
* Kävele mäki ylös omaan tahtiin.
* Kävele mäki alas jarrutellen vauhtia.
Helpota liikettä
* Valitse loivempi tai lyhyempi mäki.
* Ylöspäin tultaessa, pysähdy välillä tasaamaan hengityksesi.
Vaikeuta liikettä
* Valitse jyrkempi tai pidempi mäki.
* Nouse mäki ylös pysähtymättä.
11. Puupunnerrus
Punnerra puuta vasten.
* Seiso pienessä haara-asennossa ja vie kädet hartiatasolle puuta vasten.
* Punnerra koukistaen ja ojentaen kyynärpäistä. Pidä vartalo suorana ja vie nenä lähelle puuta.
* Toista liike useita kertoja kunnes ylävartalossa tuntuu.
Helpota liikettä
* Aseta jalat lähemmäs puuta.
* Seiso jalat peräkkäin, askeleen päässä toisistaan.
Vaikeuta liikettä
* Vie jalat kauemmaksi puusta.
* Tee liike korostetun hitaasti.
"Polulle sydämellä" oli teemana 22.4. Latumajalle suuntautuneessa ulkoilupäivässä, väkeä oli mukavasti liikkeellä.
Polun varressa oli tällä kertaa erilaisia tehtäväpisteitä, joista tässä muutamia. Lisää löytyy Ikäinstituutin sivuilta, luontoelämyspolku. Voi sanoa, että tehtävät soveltuvat sekä nuorelle että vanhalle.
1. Kiveltä ylös
Nouse seisomaan kiveltä ja laskeudu takaisin istumaan.
* Laita kädet rinnan päälle ja jalat tukevasti maahan.
* Nouse ripeästi ylös ja laskeudu hitaasti jarrutellen alas.
* Toista liike useita kertoja kunnes reisissä tuntuu.
Halutessasi harjoittele tehokkaammin, tee useampi sarja.
Helpota liikettä
* Laske kädet sivulle
* Ota käsillä tukea reisistä/kivestä/rollaattorista
* Istu korkeammalle kivelle
Vaikeuta liikettä
* Istu matalammalle kivelle
* Istumaan mennessä takamus vain hipaisee kiveä
3. Polulla tasapainoillen
Kävele kapeaa ja mutkittelevaa polkua pitkin.
* Valitse sopiva polku luonnosta.
* Kävele omaan tahtiin polulla.
* Keskity askeleisiin ja polun pintaan.
Helpota liikettä
* Kävele helppokulkuista polkua pitkin.
* Tukeudu tarvittaessa ystäväsi käsikynkkään.
Vaikeuta liikettä
* Kävele epätasaista polkua pitkin
4. Käpyjä kopitellen
Kerätkää käpyjä maasta ja kopitelkaa niillä pareittain.
* Asettukaa sopivan matkan päähän toisistanne.
* Heittäkää vuorotellen käpyjä toisillenne.
Yritä saada käpy kiinni.
* Kopitelkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä, nauttikaa yhdessäolosta.
Helpota liikettä
* Asettautukaa lähemmäs toisianne.
* Menkää niin lähelle toisianne, että voitte ojentaa kävyn toisella.
Vaikeuta liikettä
* Asettukaa kauemmas toisistanne.
* Heittäkää useampi käpy kerrallaan
5. Mäkitreeni
Kävele mäkeä ylös ja mäkeä alas.
* Etsi luonnosta sopiva mäki.
* Kävele mäki ylös omaan tahtiin.
* Kävele mäki alas jarrutellen vauhtia.
Helpota liikettä
* Valitse loivempi tai lyhyempi mäki.
* Ylöspäin tultaessa, pysähdy välillä tasaamaan hengityksesi.
Vaikeuta liikettä
* Valitse jyrkempi tai pidempi mäki.
* Nouse mäki ylös pysähtymättä.
11. Puupunnerrus
Punnerra puuta vasten.
* Seiso pienessä haara-asennossa ja vie kädet hartiatasolle puuta vasten.
* Punnerra koukistaen ja ojentaen kyynärpäistä. Pidä vartalo suorana ja vie nenä lähelle puuta.
* Toista liike useita kertoja kunnes ylävartalossa tuntuu.
Helpota liikettä
* Aseta jalat lähemmäs puuta.
* Seiso jalat peräkkäin, askeleen päässä toisistaan.
Vaikeuta liikettä
* Vie jalat kauemmaksi puusta.
* Tee liike korostetun hitaasti.
11. toukokuuta 2016
Laavun avajaiset
Aurinkoinen sää suosi, kun rakentajaporukkaa, maanomistajia ja ulkoilijoita kokoontui pienimuotoiseen avajaistilaisuuteen 10.5. illansuussa.
Alla Kimmo Kourun Rauman Ladun tämänvuotisessa tiedotuslehdessä ollut kirjoitus:
Rauman Ladun ja Rasti-Lukon aktiivit sekä joukko muita ulkoilun ystäviä ovat rakentaneet Lähdepellolle Monnanlammen ja Pitkäjärven väliselle uudelle luontopolulle taukopaikaksi laavun. Tämä Ryssänkallion laavuksi ristitty laavu on vapaasti kaupunkilaisten käytössä ja sijaitsee 3 km:n reitin puolessa välissä kauniilla kallioalueella. Puuhuoltoa ei ole, mutta laavun edustan nuotiopaikassa voi mukanaan tuomilla puilla paistaa makkarat tai keittää kahvit. Laavu on rakenteeltaan sellainen, että sen suojiin mahtuu kerrallaan suurempikin joukko. Opastus sille on sekä Kodisjoen tieltä että Ooperin pihasta. Myös Lähdepellon kuntoradalta pääsee laavulle kulkemalla pari sataa metriä polkua pitkin.
Tutkittuakin tietoa on siitä, että jo pieni vierailu luonnossa rauhoittaa, virkistää ja parantaa mielialaa sekä keskittymiskykyä. Jo kymmenessä minuutissa syke, verenpaine, hengitystiheys ja stressihormonitasot laskevat. Lähiympäristössä tehty pienikin piipahtaminen auttaa irtautumaan arjesta ja tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Itse asiassa kevyt liikunta nostaa mielialaa ja itsetuntoa paremmin kuin teholiikunta. Luontoliikunta koetaan myös miellyttävämpänä kuin sisäliikunta.
Suomalaiset ovatkin aktiivisia luontoliikkujia. Lähes kaikki ovat kyselytutkimuksen mukaan liikkuneet luonnossa ainakin jonkin verran vuoden aikana. Myös liikuntapaikoista luontopaikat ovat uimahallin ohella kansalaisten suosikkilistan kärjessä. Luontoliikuntapaikat tarjoavatkin ilmaiset ja helposti saavutettavat puitteet liikuntaan.
Hyvinvoinnin
kannalta olennaista on löytää arkielämästä ne paikat, joissa kokee viihtyvänsä
ja virkistyvänsä. Rauman pohjoiselta alueelta tällainen mahdollisuus löytyy esimerkiksi
Latumajareitin laavuilta ja nyt siis eteläisen alueelta Monna-Ooperi luontopolun
laavulta.
Alla Kimmo Kourun Rauman Ladun tämänvuotisessa tiedotuslehdessä ollut kirjoitus:
Rauman Ladun ja Rasti-Lukon aktiivit sekä joukko muita ulkoilun ystäviä ovat rakentaneet Lähdepellolle Monnanlammen ja Pitkäjärven väliselle uudelle luontopolulle taukopaikaksi laavun. Tämä Ryssänkallion laavuksi ristitty laavu on vapaasti kaupunkilaisten käytössä ja sijaitsee 3 km:n reitin puolessa välissä kauniilla kallioalueella. Puuhuoltoa ei ole, mutta laavun edustan nuotiopaikassa voi mukanaan tuomilla puilla paistaa makkarat tai keittää kahvit. Laavu on rakenteeltaan sellainen, että sen suojiin mahtuu kerrallaan suurempikin joukko. Opastus sille on sekä Kodisjoen tieltä että Ooperin pihasta. Myös Lähdepellon kuntoradalta pääsee laavulle kulkemalla pari sataa metriä polkua pitkin.
Tutkittuakin tietoa on siitä, että jo pieni vierailu luonnossa rauhoittaa, virkistää ja parantaa mielialaa sekä keskittymiskykyä. Jo kymmenessä minuutissa syke, verenpaine, hengitystiheys ja stressihormonitasot laskevat. Lähiympäristössä tehty pienikin piipahtaminen auttaa irtautumaan arjesta ja tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Itse asiassa kevyt liikunta nostaa mielialaa ja itsetuntoa paremmin kuin teholiikunta. Luontoliikunta koetaan myös miellyttävämpänä kuin sisäliikunta.
Suomalaiset ovatkin aktiivisia luontoliikkujia. Lähes kaikki ovat kyselytutkimuksen mukaan liikkuneet luonnossa ainakin jonkin verran vuoden aikana. Myös liikuntapaikoista luontopaikat ovat uimahallin ohella kansalaisten suosikkilistan kärjessä. Luontoliikuntapaikat tarjoavatkin ilmaiset ja helposti saavutettavat puitteet liikuntaan.
31. elokuuta 2015
Frisbeeradan avajaiset
Rauman
Latumajalle on rakennettu kesän aikana yhdeksän korin ja lähes kilometrin
pituinen frisbeerata. Avajaistapahtuma pidetään torstaina 3.9.2015 klo 17.00.
Tällöin avausheiton heittää Suomen frisbeegolffaajien huippuihin kuuluva Henna
Blomroos ja Rauman Frisbee ryn puheenjohtaja Jani Ikonen. Kutsutut kolmihenkiset joukkueet käyvät kahden väylän pituisen
"kisan".
Suomen Latu
haluaa edistää frisbeegolfinharrastusta nuorien, vanhempien ja perheiden
yhteisenä harrastuksena. Tässä mielessä se päätti lahjoittaa kolmelle
paikalliselle latuyhdistykselle korit yhdeksänkorista rataa varten. Raumalla
olimme jo aiemmin puhuneet radan rakentamisesta, joten asiaan oli helppo
tarttua ja saimmekin korit. Myös kaupungin edustajien kanssa saatiin asia
keskusteltua nopeasti maankäytön osalta. Alusta lähtien rataa on suunniteltu ja
rakennettu lajin erikoisseuran Rauman Frisbee ry:n kanssa.
Nyt rata on
heittokunnossa ja kaikkien lajista kiinnostuneiden käytettävissä. Talkootunteja
on kertynyt runsaasti ja viimeistelytöitä riittää vielä ensi keväänäkin,
jolloin on tarkoitus järjestää myös lajiin tutustumistapahtumia. Kuluja on
rahoitettu Vakka-Suomen Nuorisosäätiön avustuksella.
Tervetuloa
avajaistapahtumaan vaikkapa pyöräillen, Latumaja on avoinna torstaipyöräilyn
merkeissä klo 17-20.
6. helmikuuta 2015
Kokemuksia lasten liikunnasta
Rauman Latu sai syksyllä 2014 Metsämörri-laatutunnuksen lasten liikunnan ja monipuolisten luontokokemusten järjestämisestä.
Alla neljän lapsen ja kahden vanhemman kokemuksia.
Iloa ja innostusta metsävaeltajatoiminnasta!
Johanna Suhonen sekä metsävaeltaja Elmo 8v.
"Metsämörrissä on aina kivaa". "Kivointa on eväitten syöminen". "Tehtävien tekeminen on kivaa, varsinkin aarteenetsintä". "Makkaranpaisto on kivaa". Ohessa kommentteja, kun kyselin lapsiltani, Eetu, Iiro ja Inka, mitä mieltä he ovat Metsämörrin perhenuotio -tapahtumasta. Isänä ja vanhempana on helppo yhtyä oheisiin kommentteihin. Minustakin makkaranpaisto nuotiolla ja eväitten syönti luonnonhelmassa on kivaa, ja ei haittaa vaikka vaatteet vähän haisevat savulle tapahtuman jälkeen. Ilokseni olen saanut havaita myös, että aivan kuin huomaamatta lapset oppivat luonnosta kaikkea uutta ilman että tarvitsisi varsinaisesti opettaa. Ja onpa tainnut joulupukkikin saada vihiä meidän perheen lasten mieltymyksistä, koska osasi tuoda kaikille kolmelle oman nimikoidun kuksan, termospullon ja makkaranpaistotikun. Lisäksi pukki toi pojille lintukirjan ja retkeilyoppaan.
 |
Iloa ja innostusta metsävaeltajatoiminnasta!
Seitsemänvuotias tulee kotiin ensimmäiseltä retkeltään
Rauman Kaarojärven laavulta silmät loistaen. Ei tarvitse kysellä eikä udella
mitä-milloin-millaista. Lapsi kertoo itse: Kivaa, jännää, uutta ja hauskaa.
Sama toistuu lumikenkäilyn, lintubongauksen, meriretken, yövaelluksen, pimeänvaelluksen sekä Pinkjärvi-retken jälkeen.
Toiminnasta
paistaa meille vanhemmille päällimmäisenä luonnon kunnioitus ja sen
monimuotoisuuden ja tärkeyden ymmärtämisen arvostaminen. Lapselle
metsävaeltajien reissut ovat luontokokemuksia vailla vertaa, hän oppii
iloitsemaan niin lähimetsän kuin järjestetyn luontopolun tarjoamista
elämyksistä turvallisesti osaavien ja huolehtivien aikuisten kanssa. Mikä
tuosta kulki? Kuka tuolla laulaa? Minkä pesä? Saako poimia? Oma äiti ei aina
osaa vastata lapsen kysymysten tulvaan samalla lailla kuin asiaansa perehtyneet
ohjaajat. Ensimmäisen retken aikana jo perehdyttiin myös asiaankuuluvaan
välineistöön. Hienointa olikin sitten saada synttärilahjaksi oma puukko.
Joululahjalistalla oli kuksa. Pikkuhiljaa lapselle kehittyy erätaitoja joista
vanhempansa ovat pikkuisen kateellisia: ”Vaude, saat opettaa meillekin nämä
jutut!” Ja siitäkös vaeltaja -pelkästä ylpeydestä- kasvaa pituutta monta
senttiä.
Rauman Ladun metsävaeltajatoiminnassa lapsi on vuoden aikana oppinut
tärkeiden erätaitojen lisäksi paljon arvokkaita yhteistyötaitoja, saanut
rutkasti rohkeutta ja itseluottamusta. Tulevan vuoden retkiä jäämme innolla
odottelemaan!
Johanna Suhonen sekä metsävaeltaja Elmo 8v.
Ajatuksia Metsämörrin perhenuotioista
"Metsämörrissä on aina kivaa". "Kivointa on eväitten syöminen". "Tehtävien tekeminen on kivaa, varsinkin aarteenetsintä". "Makkaranpaisto on kivaa". Ohessa kommentteja, kun kyselin lapsiltani, Eetu, Iiro ja Inka, mitä mieltä he ovat Metsämörrin perhenuotio -tapahtumasta. Isänä ja vanhempana on helppo yhtyä oheisiin kommentteihin. Minustakin makkaranpaisto nuotiolla ja eväitten syönti luonnonhelmassa on kivaa, ja ei haittaa vaikka vaatteet vähän haisevat savulle tapahtuman jälkeen. Ilokseni olen saanut havaita myös, että aivan kuin huomaamatta lapset oppivat luonnosta kaikkea uutta ilman että tarvitsisi varsinaisesti opettaa. Ja onpa tainnut joulupukkikin saada vihiä meidän perheen lasten mieltymyksistä, koska osasi tuoda kaikille kolmelle oman nimikoidun kuksan, termospullon ja makkaranpaistotikun. Lisäksi pukki toi pojille lintukirjan ja retkeilyoppaan.
Meidän perheellä on jo usean vuoden kokemus
Metsämörri-toiminnasta. Pojat ovat käyneet perhenuotio-tapahtumassa jo usean
vuoden ajan ja lisäksi he ovat osallistuneet luontoryhmiin, muumihiihtokouluun
majanrakennusretkelle, taskulamppuretkelle ylipäänsä lähes kaikille Rauman
Ladun järjestämiin tapahtumiin, jotka ovat jotenkin liittyneet luontoon. Vuoden
2013 syksystä lähtien mukaan liittyi myös pikkusisko Inka, tuolloin
kolmevuotias. Koskaan ei ole tarvinnut ketään maanitella tai pyytää mukaan,
automaattisesti joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina on Metsämörri, odotettu
päivä.
Ajatuksena Metsämörri-toiminta, ylipäänsä Rauman Ladun
toiminta, sopii meidän lapsille kuin nakutettu. Meidän lapset viihtyvät hyvin
ulkona, säässä kuin säässä. Metsämörri laulussakin lauletaan, että
"nähdään joka säällä". Minusta Metsämörri laulu kuvastaakin hyvin
sitä ajatusmallia mitä minä ja meidän perheen lapset ajattelemme ulkoilusta,
luonnosta ja Metsämörri-toiminnasta. Ulos pitää päästä touhuamaan oli keli
millainen tahansa. Minun korviini ei ole koskaan kuulunut sellaista, että
"ulkona sataa, ei viitsi lähteä" tai "on liian märkää".
Muistini mukaan Metsämörri-perhenuotio on vain kerran peruttu, kovan pakkasen
vuoksi, muutama vuosi sitten. Tuonakin lauantaina me olimme lähdössä ko.
tapahtumaan, eväät oli tehty ja pakattu reppuun. Pakkasta oli tuolloin reilut
parikymmentä astetta, muistan hyvin kun ajattelin vielä tarkistaa asian päivän
lehdestä, että onko tänään Metsämörriä, päivän lehdessä oli maininta
pakkasrajasta eli tapahtuma peruttiin. Sen päivän kova pakkanen ei kuitenkaan
estänyt meitä ulkoilemasta, vaan olimme ulkona normaalisti ja lämmittelimme
välillä lämpimässä varastossa metsämörrieväitä syöden ja lämmintä mehua juoden.
Mikäli ei mitään ihmeellistä tapahdu, niin meidät tapaa
jatkossakin aina joka kuun ensimmäinen lauantai Metsämörrin perhenuotiolla.
Metsämörri-terveisin
Eetu, Iiro ja Inka
sekä isä Sami
4. helmikuuta 2014
17. tammikuuta 2014
Latumaja
Yhdistyksen "tukikohta" Latumaja sijaitsee Tiilivuoressa osoitteessa Lemmenkujantie 61. Katso paikka kartalta.
Latumajalle pääsee kävellen ja talvella myös lumitilanteen salliessa hiihtäen Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien risteyksessä sijaitsevalta pysäköintialueelta (kartta).
Kaarojärven laavu ja uimaranta sijaisevat Tervahovintiellä (kartta).
Maja on auki tapahtumakalenterissa mainittujen majalla
järjestettävien tilaisuuksien aikana ja mm. hiihtokauden ajan viikonloppuisin
klo 10-14.
Latumajalle pääsee kävellen ja talvella myös lumitilanteen salliessa hiihtäen Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien risteyksessä sijaitsevalta pysäköintialueelta (kartta).
Kaarojärven laavu ja uimaranta sijaisevat Tervahovintiellä (kartta).
1. tammikuuta 2014
Rauman Latu ry
Yhdistyksen
tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa ja saada yhä useampi henkilö
liikunnan ja ulkoilun harrastajaksi. Monipuolinen luonnossa ja sisällä
tapahtuva liikunta edistää kansalaisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä.
Samoin tapahtumiin osallistuessa tapaa muita ihmisiä, mikä edesauttaa henkistä
ja sosiaalista hyvinvointia.
10. marraskuuta 2013
6. marraskuuta 2013
Puheenjohtajan mietteitä
29.9.2013 Syyssäässä
Kesäkelit loppuivat vasta syyskuun
viimeisellä viikolla. Väkeä on ollut mukavasti Ladun tapahtumissa:
valokuvasuunnistuksessa 700 kävijää, iltapyöräilyissä ja
luontopolkuretkillä aina 30-40 ulkoilijaa. Myös sisäjumpparyhmät
alkoivat taas syyskuun alussa.
Lasten luontoliikuntaan keskittyvät
ryhmät täyttyivät nopeasti, perhenuotiot ja majanrakennusretket jatkuvat
entiseen tapaan.
Syksyinen perheretki Yyterin
rannoille ja Herrainpäivien luotopolulle oli ainakin minulle uusi
kokemus. Paikka on monelle tuttu kesäisenä hiekkarantana. Siellä
kannattaa käydä myös muina vuodenaikoina ja tutustua luontoon
laajemminkin. Dyynien takareunalla kulkeva polku on hieno.
 |
| Katson autiota hiekkarantaa… – omalla dyynillä |
Tämän vuoden puolella on vielä
useita tapahtumia mm. seitsemän järven patikkaretki 6.10. Toivotaan
kuivempaa keliä, sillä viime syksynä piti välillä kiertää järven rantoja
kauempaa metsän puolelta, kun saappaan varsi ei aina riittänyt polulla.
Talkoolaiset ovat ahertaneet
Latumajalla ja mm. lasten pulkkamäki odottaa lumen tuloa entistä
ehommassa kunnossa. Omien liikuntaharrastusten ohella merkittävää
vapaaehtoistyötä ovat monet tehneet taas tänäkin vuonna mm.
ulkoiluttamalla vanhuksia ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmissä.
Liikunnallista syksyä!
Veikko Mattsson
12.8.2013 Valokuvasuunnistus 30. kerran
Pitkät perinteet omaava valokuvasuunnistus järjestetään
sunnuntaina 18.8.2013. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät kotisivujen
ajankohtaista palstalta ja kyseisen päivän Länsi Suomi-lehdestä.
Reitin pituus on noin 12 kilometriä ja
pääosin sen pääsee kulkemaan pyöräteitä ja hiljaisia katuja pitkin. Pienempien
pyöräilijöiden kanssa voi kiertää vaikka vain osan lenkistä.
Juhlavuoden kunniaksi torilla on saatavilla myös ensimmäisen
valokuvasuunnistuksen reitti silloisin mustavalkoisin kuvin. Tämä noin neljän
kilometrin reitti on tarkoitettu kierrettäväksi kävellen. Matkan pituus ei ole
kova haaste, mutta varsinkin nuoremmille maiseman muuttuminen voi aiheuttaa
pientä päänvaivaa.
Kannattaa varata aikaa molempien reittien kiertämiseen.
Elokuussa jatkuvat myös torstai-iltojen pyöräilyt
Latumajalle ja syyskuussa monet muut liikuntamahdollisuudet sekä aikuisille
että lapsille.
Tässä vaiheessa kesää voi jo miettiä, mikä kuva on jäänyt
mieleen parhaana kesämuistona. Ehkä sellaista perinteistä sielunmaisemaa
monella rannikon asukkaalla on kallioinen merenranta, sen käkkärämännyt ja
auringonlasku. Tänä kesänä itselläni voiton vie alla oleva kuva Chamonix´n
laaksosta ja sen yläpuolella olevasta jäätiköstä ja ylimpänä Mont Blanc 4800 metrissä . Rauman
Ladun vaellusryhmä sai viettää heinäkuun ensimmäisen viikon näissä jylhissä
maisemissa.
Veikko Mattsson
2.4.2013 Upeeta!
Jos aurinko pysyi piilossa alkutalven, niin maaliskuussa
saatiin nauttia yllin kyllin auringosta, hohtavista hangista ja hiihtelystä
myös meren jäällä. Voi hyvin kysyä ja vastata mukaellen lapinmiestä, joka kysyi
toiselta, kantoiko suo (jää). Vastaus kuului, että ei kantanut, itse piti
kävellä (hiihtää).
Rauman seudun talvesta tuli myös harvinaisen pitkä. Latumaja
oli vielä auki 1.4. eli toisena pääsiäispäivänä. Kevään tuloa osoittaa
kuitenkin alla olevassa kuvassa se, että etelänpuoleinen rinne on jo lumeton,
vaikka varjon puolella on täysi talvikeli. Toisaalta kuntosuunnistuksetkin
alkavat Rauman metsissä jo 3.4.
Oma mielipiteeni oli vielä keskitalvella se, etten minä
mitään uusia suksihömpötyksiä tarvitse. Nyt voi todeta, että zero-sukset oli
hyvä hankinta. Ne pitävät sekä kostealla kelillä että jäisellä ladulla ainakin
pikkupakkasella. Toisaalta sellaisen vinkin voi antaa, että kannattaa olla
varuillaan sellaisessa alamäessä, jossa ylhäällä on kova latu ja alhaalla
auringon pehmentämä latu.
Vielä voi siis hiihtää, mutta ensimmäinen
luontopolkutapahtuma on tarkoitus järjestää jo 21.4., iltapyöräilyt Latumajalle
alkavat 15.5. Helatorstain aamupäiväpyöräilyn tarkempi aika ja kohde
ilmoitetaan myöhemmin.
Talven osalta on taas aika kiittää emäntiä, isäntiä,
laduntekijöitä ja muita talkoolaisia, jotka ovat uhranneet omaa aikaansa muiden
hyväksi. Ulkoilijoita on riittänyt Latumajalle asti, myös heille kiitos.
Jokainen majan kahviossa nautittu kahvikuppi ja pulla merkitsevät osaltaan
sitä, että ensi vuonnakin riittää varoja latujen ja rakennusten kunnossapitoon,
polttopuihin, kelkkojen bensaan ym.
Veikko Mattsson
22.2.2013 Lunta ja auringonpaistetta niukalti, mutta
ulkoilijoita runsaasti
Päivä pitenee, mutta tasaisen harmaita päiviä on riittänyt
tänä talvena. Onneksi kuutamohiihdon iltana kuu paistoi ohuen pilviverhon läpi.
Noin 70 hiihtäjää, osa luonnossa olevaan valoon luottaen ja osa otsalampun
lisävalaistusta hyödyntäen, suihki metsässä Latumajalle ja takaisin.
Lasten muumihiihtokoulu ja monet hiihtolomaviikon tapahtumat
sujuivat hyvässä säässä. Hiihtotaidot karttuivat, mutta tiedotkin lisääntyivät
ja voi kotona vanhemmiltakin kysäistä, mitähän se lapinkäännös oikein
tarkoittaa.
Suksien jäätymisestä ja pitovaikeuksista kärsi moni muukin
kuin allekirjoittanut. Joku totesi, että Kaarojärvi tuli kierrettyä
tasatyönnöin. Lenkin jälkeen kelpaa aina tuulettaa.
Metsässä on riittänyt muutakin väkeä esim. perhenuotioilla, myös uusia lapsia ja vanhempia. Mörriohjaajat järjestävät kevään aikana taas monia lasten tapahtumia, joista löytää tietoa mm. näiltä kotisivuilta.
Metsässä on riittänyt muutakin väkeä esim. perhenuotioilla, myös uusia lapsia ja vanhempia. Mörriohjaajat järjestävät kevään aikana taas monia lasten tapahtumia, joista löytää tietoa mm. näiltä kotisivuilta.
Veikko Mattsson
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)