Kilometrikisa 1.5.-22.9.2021

 

Kuukauden ulkoiluteko

Suomen Latu kirjoittaa nettisivuillaan: 

 Kuukauden ulkoiluteko: Rauman Latu loi elämyksen – Hämäräpolun suosio yllätti

Pandemia-aikana perinteinen taskulamppuretki toteutettiin uudella tavalla omatoimiretkenä perheille. Rauman Ladun perhetapahtumista lokakuinen Taskulamppuretki on ollut vuoden kierrossa suosituin. Retkellä on ollut parhaimmillaan yli 500 kävijää. Perinteisesti retki on järjestetty talviaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina Nasulammella, jossa on hyvät ja selkeät polut sekä nuotiopaikka. Pysäköintipaikalta on matkaa Nasulammelle noin kilometri, joten pienimmätkin vaeltajat jaksavat sinne kävellä ja rattaillakin pääsee liikkumaan poluilla. 

 Nasulammen ympäristöstä on muodostunut Rauman Ladulle hyvä tukikohta. Lampea kiertää esteetön reitti ja sen varrelle on rakennettu elämyspolku, jonka ulkona liikkujat ovat hienosti löytäneet. 

 Nyt poikkeuksellisena pandemia-aikana olemme Rauman Ladun metsämörritoimikunnassa joutuneet pohtimaan, mitä tilaisuuksia voimme järjestää ja mitä täytyy perua. Yhteisesti totesimme, että perinteistä taskulamppuretkeä emme turvallisesti pysty järjestämään. Jotain korvaavaa halusimme tilalle. Piti siis sytyttää idealamput ja miettiä, miten tapahtuma toteutetaan uudella tavalla. 

 Yhteisessä ideariihessä päädyttiin järjestämään omatoimiretki perheille. Keksimme perheille hämärähommia: tasapainoilua, heijastintähtitaivaan ihailua, lintutornista Mörrin veneen etsimistä ja siimaradalla kulkemista. Polulla oli heijastimia, jotka ohjasivat kulkua ja joita oli hauska etsiä. Myös Mörrin veneen purjeessa oli iso heijastava sulkakuvio. Lintutornilla oli QR-koodin takana tervehdys Metsämörriltä. 

 Jotta polulla ja nuotiopaikalla ei olisi ruuhkaa, tehtävien annettiin olla metsässä viikon ajan. Toimikuntalaiset kävivät vuoropäivinä tarkastamassa, että heijastimet ja tehtävät olivat paikoillaan. 

 Sisällön lisäksi piti miettiä, miten perheille saadaan ohjeet retkelle. Päädyttiin luomaan linkki, jonka kautta perheet ilmoittautuivat ja ”paluupostina” saivat kartan ja ohjeet. 

 Retkeä mainostettiin Rauman Ladun metsämörritoiminnan some-kanavilla (Facebook ja Instagram) sekä paperisilla mainoksilla Rauman varhaiskasvatuksessa. Mainoksiin liitettiin QR-koodi, josta pääsi ilmoittautumislinkkiin. 

 Ilmoittautuneita pimeässä retkeilijöitä oli lähes 300. Todellinen luku on varmasti sitäkin suurempi, koska kaikki eivät ilmoittautuneet. 

 ”Hämärähommien suunnittelu yhdessä on aina ollut mukavaa. Nyt haasteena oli tehdä polku, jossa tehtävät olisivat viikon paikoillaan. Taisimme onnistua, sillä palaute kävijöiltä oli todella positiivista”, kertoo Rauman Ladun Metsämörriohjaaja Terhi Lindfors.

 Hyvän palautteen perusteella toteutamme varmasti muitakin tapahtumia samalla periaatteella. Ja toteutimmekin peruuntuneen metsäjouluhartauden tilalle Metsämörrin tonttutesti -polun samaan ympäristöön. 

 Teksti: Minna Okkonen, Rauman Ladun Metsämörritoimikunnan puheenjohtaja Kuva: Terhi Lindfors

Rauman Ladun metsämörritoiminnan toimintasuunnitelma vuodelle 2021

 Lähivesihaaste

Lähivesi -haasteessa yhdistys tai koulu voi ”adoptoida” järven, lammen, merenlahden, joen, ojan tai muun vesialueen omaksi lähivedekseen. Tavoitteena on huolehtia lähivedestä mahdollisimman hyvin esimerkiksi järjestämällä kunnostustalkoita, pieniä tutkimuksia ja kehittämällä toimintaa lähiveden ympäristöön.

Nasulampi sijaitsee n. 600m:n päässä Latumajanreitin alusta. Se on muutama vuosi sitten valittu Rauman Ladun lähivedeksi. Rauman kaupungin kanssa on sovittu, että Rauman Latu voi suunnitella ja toteuttaa Nasulammen ympäristöön erityisesti lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuja aktiviteetteja.

Nasulammen elämyspolku

Nasulammen elämyspolku avattiin vuonna 2019. Lammen ympäristöön on rakennettu tasapainorata, kurkisteluseinä, lintutorni, lintujen ja pönttöjen tunnistamispiste sekä mahdollisuus virtaavan veden tutkimukseen. Rauman Latu jatkaa edelleen elämyspolun aktiviteettien kehittämistä.

Naturkraft -hanke

Rauman Latu jatkaa yhteistyötä Suomen Ladun ja Folkhälsanin kehittämässä Naturkraft -hankkeessa. Hankkeella pyritään kehittämään ja ideoimaan uusia tapoja tutustuttaa perheet ja lapset luontoon.

Perheretket

Järjestetään mahdollisuuksien mukaan seuraavat retket:

-   Majanrakennusretki

-   Nasulammen retkeilypäivä

-   Perhevaellus lähikohteeseen

-   Taskulamppuretki Nasulammelle

-   Jouluhartaus metsässä

Perhenuotiot

Järjestetään perhenuotio -tapahtuma kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina keväällä helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä syksyllä syys-, loka- ja marraskuussa

Lasten luontoryhmät

Järjestetään Metsänuppus, -myttys, -mörri ja -vaeltajaryhmiä mahdollisuuksien mukaan.

Perhesähly

Järjestetään perhesählyä vanhemman seurassa alle kouluikäisille lapsille tarpeen ja vastuuvanhempien tilanteen mukaan.

Metsäilijät

Jatketaan aikuisten luontoryhmä Metsäilijät -toimintaa ohjaajatilanteen mukaan.

 

Rauman Ladun tapahtumakalenteri vuodelle 2021

Tammikuu

Latumaja avoinna hiihtokaudella lauantaisin ja sunnuntaisin kun latu kunnossa, lisäksi mahdollisesti kuutamohiihto.

Ulkona kuin lumiukko tapahtumat lumitilanteen mukaan tammi-helmikuussa.

Helmikuu

7.2.      Länsi-Suomi-hiihto

23.2.     Perhetapahtuma Latumajalla klo 10-14

Maaliskuu

 4.3.      Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.30

 20.-27. Hiihtoviikko Ylläksellä

Huhtikuu

Viikoittaiset maastopyöräilyt alkavat, lisäksi kesän aikana muutama sunnuntairetki mahdollisia kevään puu-, siivuous- ja kunnostustalkoot huhti-toukokuussa

25.4.     Luontopolkuretki Latumajalle teema/ohjattu

Toukokuu

1.5.–24.6.    Satakunnan haastepyöräily

 9.5.    Äitienpäivän polkuretki/pyöräily Latumajalle

13.5.    Iltapyöräily Latumajalle

20.5.    Iltapyöräily Latumajalle

27.5.    Iltapyöräily Latumajalle

Touko-kesäkuun vaihteessa Hyvinvointia luonnosta metsämielellä kiertue-tapahtuma

Kesäkuu

Osallistuminen Lounais-Suomen latualueen pyöräviestiin

 3.6.    Iltapyöräily Latumajalle

Heinäkuu

Omatoimista liikuntaa ja lomailua

Elokuu

12.8.    Iltapyöräily Latumajalle

15.8.    38. valokuvasuunnistus

19.8.    Iltapyöräily Latumajalle

26.8.    Iltapyöräily Latumajalle

Suomen Latu haastaa kuudennen kerran koko Suomen nukkumaan yönsä ulkona 28.8. 

Syyskuu

 2.9.    Iltapyöräily Latumajalle

 9.9.    Iltapyöräily Latumajalla

19.9.    Luontopolkuretki Latumajalle

26.9.    Seitsemän järven patikkaretki

Syystalkoot

Lokakuu

 6.10.    Talkoolaisten saunailta

18.10.    Kuutamokävely ja nuotioilta Kaarojärven laavulla

Marraskuu

 4.11.    Sääntömääräinen syyskokous klo 18.30

14.11.    Isänpäiväretki Latumajalle

Joulukuu

 9.12.    Pikkujoulut Latumajalla

22.12.    Jouluhartaus metsässä

Viikoittaiset ohjatut tapahtumat

Sauvakävelyä, metsäjumppaa, polkujuoksua, metsämieli-ryhmä ajat tarkentuvat myöhemmin.

Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa on laaja, koko maan kattava vapaaehtoisten auttajien verkosto jonka toiminnassa on mukana kaikkiaan n. 20.000 henkilöä yli 50 eri yhdistyksen kautta. Vapepan toimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. Vapepalla ei ole henkilöjäseniä, vaan siihen kuuluu eri yhdistysten muodostamia hälytysryhmiä. Vapepan hälytysryhmät toimivat viranomaisten apuna erilaisissa tehtävissä joista tunnetuin on kadonneen etsintä. Rauman alueella toimii useiden eri yhdistysten hälytysryhmiä jotka yhdessä muodostavat Rauman seudun Vapepan.

Rauman seudun Vapepaan kuuluva Rauman Ladun hälytysryhmä keskittyy lähinnä maastoetsintään. Jokaiseen hälytystehtävään osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Hälytysryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia kaikesta hälytystehtävissä tietoonsa saamista asioista. 

Rauman Ladun hälytysryhmä on jäsenmäärältään Satakunnan alueen suurin ja iso myös valtakunnallisesti. Hälytysryhmäämme kuuluu tällä hetkellä 51 jäsentä. Pyrimme kokoontumaan muutaman kerran vuodessa joko oman hälytysryhmämme puitteissa tai Rauman seudun Vapepan järjestämien harjoitusten tai koulutusten merkeissä. Ryhmän jäsenet voivat myös osallistua muualla Satakunnan alueella järjestettäviin koulutuksiin ja harjoituksiin. 

Hälytysryhmämme toimintaan pääsee mukaan käymällä Vapepan peruskurssin (yhden illan kurssi). Kursseja pyritään järjestämään vuosittain. Koska toiminta kohdistuu pääasiassa maastoetsintään, on hälytysryhmän jäsenellä oltava kyky liikkua hankalassakin maastossa. Mitään muita erityisiä taitoja ei tarvitse osata eikä eksymistäkään kannata pelätä koska etsintätoiminta tapahtuu ryhmissä jota johtaa koulutuksen saanut tai muuten kokenut maastojohtaja. 

 Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoiseen toimintaan!

Anne Lahti, Rauman Ladun pelastuspalvelutoimikunnan vetäjä
puh. 050 379 0124
akh.lahti@gmail.com

Täältä löydät lisätietoa vapepan toiminnasta. 

Rauman Seudun Vapepa on nyt myös Facebookissa.

Ulkoilijan etiketti

Kodan käyttö

1. Kota on Rauman Ladun jäsenistön ja muiden ulkoilun harrastajien käytettävissä.
2. Kodan käyttö on sallittu päiväsaikaan ja iltaisin klo 21.00 asti, myöhempi käyttö vain latumajan isännältä saatavalla luvalla.
3. Polttopuut on tarkoitettu perheiden ja ulkoilijoiden makkaranpaistoon ja esim. kahvin keittoon. Älä polta puita turhaan.
4. Kukin käyttäjä vastaa omalta osaltaan kalusteiden ja välineiden huolellisesta käytöstä.
5. Kodan ja ympäristön roskaaminen on kielletty.

Koronaviruksen tartuntavaaran vuoksi 

• Käytä omia välineitä
• Muista turvavälit
• Noudata annettuja ohjeita

Kaarojärven laavu

Kaarojärven laavulle menijät. Ota mukaan omat polttopuut. 

Sattuneesta syystä laavulla ei ole käytettävissä polttopuita tällä hetkellä. 

Ikävästi jotkut onnettomat olivat luulleet puiden säilytyslaatikkoa nuotioksi ja polttaneet laatikon puineen päivineen?!? Tapahtuneen ilkivallan vuoksi Rauman Latu joutuu pohtimaan, voidaanko puita enää tuoda laavulle. 

Toivomme kävijöiltä hyvää ja asianmukaista käytöstä,

 niin laavuilla kuin Latumajan kodalla. 

Vili Vesikirppu

Nasulammen sankari

Jäät ovat sulaneet Nasulammen pinnalta ja keväinen tuulenvire saa veden värähtelemään kauniisti. Aurinko lämmittää lampea ympäröivää metsää ja herättelee myös lehtikasojen sekä sammaleen alla talvehtivat Nasulammen vesikirput.

Ensimmäisten joukossa lammen pinnalle loikkaa pitkäjalkainen ja vikkeläliikkeinen Vili Vesikirppu. Vili katselee ympärilleen tarkkaavaisesti, kunnes yhtäkkiä nopein ja pitkin loikkauksin harppoo rannan tuntumaan. Vilin ja muiden vesikirppujen erikoistaito on vedenpinnan värähtelyn aistiminen niiden jalkojen avulla. Tällä kertaa Vili oli jaloissaan tuntenut värähtelyä, joka johdatti sen lähelle rantaa Heppu Hämähäkin luokse.

Heppu oli jo tovin kutonut seittiään veden pinnan päälle kallistuneiden puiden lomaan. Äkkiä sen ote oli irronnut aamukasteen liukastuttamalta seitiltä. Kuin jojo, Heppu laskeutui vauhdilla veden pintaan ja kimposi sitten takaisin seitilleen. "Heppu, sinähän se täällä! Minä jo luulin löytäväni täältä jonkin hyvän herkkupalan: mehukkaan toukan tai rouhevan lehden", Vili huikkasi. "Ruokaa se minäkin täältä etsin. Toisin kuin sinä, minä en kulje ruokani perässä, vaan odotan ruuan tulevan luokseni ja tarttuvan tähän kutomaani seittiini" , Heppu selitti ylpeänä seittiään esitellen. Kirkkaan aamuauringon paisteessa seittiä oli hyvin vaikea nähdä, ja siten se olikin oiva ansa Hepun havittelemille herkkupaloille.

"Sinun elämäsi Vili on melko huoletonta. Jalkasi ovat tehokkaammat vakoilulaitteet kuin yhdelläkään salapoliisilla, ja tuolla sinä viiletät veden pinnalla, eivät edes lammen vikkelät sammakot yritä popsia sinua poskiinsa", Heppu jutusteli. Tuota kaikkea Vili ei ollutkaan tullut ajatelleeksi. Toki se nautti suuresti vauhdikkaasta ja jännittävästä elämästään Nasulammella, jossa jokainen päivä oli uusi seikkailu. Mutta tosiaan, lammen vedessä vuoroin sukeltelevat ja vuoroin rannalla loikkivat sammakot eivät jahdanneet Viliä, kuten ne vaikka jahtasivat hyttysen toukkia. Vili kääntyi katsomaan veden pinnasta heijastuvaa kuvaansa. "Johtuukohan se vahvoista etujaloistani? Vai tuntosarvistani, jotka saattavat säikäyttää herkimmät?", Vili pohti itsekseen.

Vili kiirehti muiden vesikirppujen luokse selvittämään asiaa. Vilho, eräs joukon viisaimpia vesikirppuja, ohjasi Vilin hieman sivummalle ja pyysi Viliä katsomaan tarkkaan veden pinnan alle. Siellä saattoi nähdä sammakoiden sukeltelevan ja etsivän syötävää aina pohjamutia myöden. Muutaman kerran ne nousivat veden pintaan niin, että Vili jo ehti säikähtää joutuvansa kuitenkin niiden suupalaksi. Sammakot kuitenkin jatkoivat uiskenteluaan ja tuntui, kuin ne eivät edes olisi huomanneet veden pinnan päällä ihmetteleviä Viliä ja Vilhoa. "Eivätkö sammakot näe minua?”, Vili kysyi ihmeissään. "Eivät todella näe", Vilho totesi ja kertoi vesikirppujen jalkojen erityisistä karvoista, jotka hylkivät vettä ja varmistivat sen, että vesikirput saavat kulkea rauhassa veden pinnalla näkymättöminä veden alla uiskenteleville otuksille. Kuivalla maalla loikkiessaan sammakot eivät sen sijaan saavuttaneet vauhdikkaasti eteenpäin loikkivaa Viliä, sillä hänenkaltaista vesikirppua ei Nasunlammella ollut aiemmin nähty. Pitkien loikkien lisäksi Vili oli hurjan rohkea ja osasi löytää nokkelia piilopaikkoja lammen laitamilta.

Oppimastaan ilahtuneena Vili ihasteli kuvajaistaan Nasulammen pinnasta. Joskus kömpelöiltä ja vaikeasti hallittavilta tuntuvat pitkät jalat olivatkin Vilin superominaisuus, jotka tekivät siitä Nasulammen oman sankarin.

-Heidi-Maria Lönnblad-

Nasulammen historiaa

Nasulammen historiaa ja muuta mielenkiintoista tietoa

Nasulampi on lähellä 
Latumajan reitin varrella sijaitsee pieni lampi, jota on alettu kutsua Nasulammeksi. Pyynpäänkadun ja Metsätähdentien P-paikalta on sinne matkaa n. 600 metriä.
Reitin alkupään metsäalueet ja Nasulammen ympäristö ovat suosittuja retkikohteita. Rauman Ladun perhenuotio -tapahtuma ja lasten luontoryhmät kokoontuvat alueella säännöllisesti. Perhetapahtumista esimerkiksi taskulamppuretki ja jouluhartaus järjestetään Nasulammen läheisyydessä. Monet perheet ja ulkoilijat liikkuvat siellä mielellään. Myös helppokulkuinen esteetön reitti ulottuu Nasulammelle asti. Lisäksi Nasulammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pieneläinten hautausmaa.

Järvi, lampi, lammikko vai lätäkkö?
Otsikon vesialueet on lueteltu suuruusjärjestyksessä.
Suurimpia ovat siis järvet, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. ”Suomi - tuhansien järvien maa” on sanonta, joka kuvaa hyvin Suomen järvien määrää.
Yli 10 000 vuotta sitten koko Suomen aluetta peitti kilometrien paksuinen jääkerros. Silloin elettiin jääkautta. Mannerjää muokkasi voimakkaasti maan pintaa. Sen valtava voima ”höyläsi” kallioita ja siirsi irtonaista maata ja kiviä paikasta toiseen. Mannerjään paino aiheutti myös maankuoren painumista alaspäin. Kun jääkerros alkoi sulaa, kertyivät mahtavat vesimassat maankuoren epätasaisuuksiin. Näin syntyivät järvet. Järvistä vesi virtaa jokia ja ojia pitkin mereen.
Järviä on monen kokoisia. Suomen suurin järvi on Saimaa, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Latumajan reitin varrella sijaitseva pieni Kaarojärvi on monien luonnossa liikkuvien retkikohde.
Lampi on usein hyvin matala ja pinta-alaltaan pieni. Vesi virtaa lampiin pieniä puroja ja ojia pitkin. Talvella pienten lampien vesi jäätyy pohjaa myöten. Lammet ovat olennainen osa metsien maisemaa ja ne ovat esimerkiksi sammakoiden suosimia asuinalueita.
Lammikko on maastossa sijaitseva kuoppa, johon talven sulamisvesi tai sadevesi kerääntyy. Jos sataa vähän, saattavat lammikot kuivua kokonaan.
Lätäkkö on pieni kuoppa tiessä, pihalla tai polulla, johon sateen yhteydessä kertyy vettä. Lätäkön vesi haihtuu auringon vaikutuksesta nopeasti.

Hiekkakuoppa on ihmisen tekemä
Jääkauden sulamisvedet kuljettivat mukanaan paljon irtonaista maaperää. Esimerkiksi hiekkaa kertyi valtavia kerroksia ja valleja eri puolille Suomea. Näin syntyivät harjut. Tunnetuimmat harjut ovat Saimaan alueella sijaitseva Punkaharju ja Etelä-Suomen Salpausselkä.
Hiekkaa näkyy myös hiekkarannoilla. Moni on käynyt Porin Yyterissä tai Raumalla Saharannan ja Otanlahden uimarannoilla.
Hiekka on tarpeellinen aine mm. rakentamisessa. Kun sekoitetaan yhteen sementtiä, hiekkaa ja vettä saadaan aikaan betonia. Se on kestävä rakennusaine esimerkiksi siltoihin ja taloihin.
Hiekkaa onkin kaivettu maastosta runsaasti. Hiekan oton seurauksena on syntynyt hiekkakuoppia, joita voi nähdä usein teiden varsilla.

Miten Nasulampi syntyi?
Nasulammen ympäristön maaperä on pääasiassa hiekkaa. Hiekan päällä on alle puoli metriä paksu maakerros, joka on muodostunut maatuneista kasveista. Tästä kerroksesta puut ja metsän muut kasvit saavat ravintonsa. Kun lapiolla kaivaa irtonaisen maakerroksen pois, paljastuu sen alta pelkkää hiekkaa.
Nasulammen pohjoispuolella sijaitsee Rauman vanha kaatopaikka. Se oli käytössä 1990 -luvun alkupuolelle asti. Kaatopaikalle kertyi paljon ihmisten tuottamaa jätettä. Silloin ei vielä jätteitä lajiteltu samalla tapaa kuin nykyään. Kaatopaikalle kertyi valtava ”jätevuori”. Jätteet piti peittää säännöllisesti. Tällä pyrittiin siihen, että ne eivät leviäisi tuulen mukana ympäristöön ja hajuhaitoilta vältyttäisiin. Lisäksi avoin kaatopaikka keräsi valtavat määrät lokkeja ja rottia. Jätteet peitettiin muualta tuodulla maalla ja jyrättiin piukkaan raskailla koneilla.
Tiedettiin, että maaperä kaatopaikan eteläpuolisella alueella oli helposti kaivettavaa ja käyttökelpoista. 1960-luvun lopulla tehtiin päätös maa- aineksen ottamisesta kaatopaikan tarpeisiin. Nykyisen lammen alue sijaitsee lähellä kaatopaikkaa, joten kuljetusmatka oli lyhyt. Puut kaadettiin, kuljetettiin pois ja kaivinkone alkoi kaivaa maata. Kuorma-autot kuljettivat maa-aineksen kaatopaikalle, jossa sillä peitettiin jätteitä ja tiivistettiin jätekasaa. Tämä toiminta jatkui muutaman vuoden ajan.
Paikalle syntyi hiekkakuoppa eli raumalaisittain sanottuna santmonttu (santakuoppa). Tämä kuoppa täyttyi vähitellen vedellä. Näin oli Nasulampi syntynyt. Vuosien kuluessa lammen pohjaan ja rannoille on kasvanut runsaasti uutta kasvillisuutta ja lammessa elää sammakoita ja erilaisia hyönteisiä. Nasulammen alue on mainio elinympäristö myös monille linnuille.

Lähinuotiopaikka on kaikkien käytössä
Rauman Latu on vuosien varrella kehittänyt Latumajan reittiä yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Reitti on saatu käyttökelpoiseen kuntoon. Talvisin hiihtolatu kulkee Nasulammen ohi ja sulan maan aikana monet ulkoilijat liikkuvat kävellen, juosten tai maastopyöräillen reittiä pitkin. Esteetön reitti kiertää Nasulammen ja mahdollistaa helpon tavan päästä luontoon. Vuonna 2000 Ladun talkoolaiset rakensivat lammen keskelle nuotiopaikan, joka on ollut siitä lähtien vilkkaassa käytössä. Tämän lähinuotiopaikan tarkoitus on palvella kaikkia retkeilystä kiinnostuneita. Erityisesti lapsiperheet suuntaavat retkensä usein Nasulammelle.

Mikä on Nasulammen elämyspolku?
Rauman Ladun Metsämörritoiminta liittyi Meremme tähden -projektiin vuonna 2016. Projektissa pyritään tutustumaan vesistöjen tilaan tutkimalla ja havainnoimalla. Rauman Latu ”adoptoi” Nasulammen omaksi lähivedekseen. Luontokerholaiset ja metsävaeltajat ovat tutkineet ja tarkkailleet lampea monin eri tavoin. Aluetta on myös siivottu ja järjestetty risutalkoita.
Vuonna 2017 syntyi uudenlainen ajatus Nasulammen kehittämisestä. Nasulammen ympäristöön suunniteltiin erilaisia toimintapisteitä, joiden avulla voi helposti tutustua lammen luontoon.
Rauman kaupungin Wihertoimi suhtautui ehdotukseen myönteisesti ja niin sai alkunsa Nasulammen ellämyspolun rakentaminen.
Nasulammen elämyspolku on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan luonnossa.
Polku tarjoaa:
- tasapainoilua
- maiseman kurkistelua
- tähyilyä lintutornilla
- lintujen pönttöpuuhia
- virtaavan veden tutkimista
- nuotiolla nautiskelua
- metsässä puuhailua
Lisäksi qr-koodien avulla saa liikuntatärppejä polulla kulkemisen.

Rauman Latu ry:n säännöt

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Klikkaamalla saat tekstin isommaksi

Yhdistyksen uudet säännöt (hyväksytty PRH:ssa 13.6.2019)

Rauman Ladun nykyiset säännöt ovat vuodelta 1981 ja ilmaisultaan jo vähän vanhahtavat. Ne ovat olemassa ainoastaan paperiversiona eivätkä siten helposti kaikkien saatavilla.

Suomen Latu on tehnyt paikallisyhdistyksen uudet mallisäännöt. Tärkein eli toinen pykälä säännöissä muuttuu sanamuodoltaan nasevammaksi, mutta tärkein eli liikunnallisen elämäntavan edistäminen säilyy. Vanha tarkoituspykälä: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksenä toimia hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kuntoliikunnan ja retkeilyn edistämiseksi kansalaistavaksi. Uusi tarkoituspykälän 1. momentti: Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Ladun jäsenyhdistyksenä edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa.

Mallisäännöissä on vaihtoehtoina yksi tai kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta vuodessa. Tältä osin pysytään nykykäytännössä eli pidetään erikseen syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen johtokunnan nimi muuttuu hallitukseksi. Kokoukset on kutsuttava koolle 14 päivää aiemmin (nyt 7 pv). Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan kuusi perättäistä vuotta.

Sääntömuutos läpäisi jo ensimmäisen käsittelyn 7.3. pidetyssä kevätkokouksessa.

Jos haluat tutustua asiaan tarkemmin, mallisäännöt ja niiden käsittelyä koskevat ohjeet löytyvät Suomen Ladun sivuilta.

Erillisenä aineistona löydät yläpuolelta kevätkokouksen 1. käsittelyssä olleen ehdotuksen. (Jokaisen sivun saat isommaksi klikkaamalla sivun kuvaa.)



Täydennys:

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt uudet säännöt 13.6.2019.

Polulle sydämellä

Otsikon tekstiä sopii noudattaa aina kun lähtee luontoon.

"Polulle sydämellä" oli teemana 22.4. Latumajalle suuntautuneessa ulkoilupäivässä, väkeä oli mukavasti liikkeellä.

Polun varressa oli tällä kertaa erilaisia tehtäväpisteitä, joista tässä muutamia. Lisää löytyy Ikäinstituutin sivuilta, luontoelämyspolku. Voi sanoa, että tehtävät soveltuvat sekä nuorelle että vanhalle.

 1. Kiveltä ylös
Nouse seisomaan kiveltä ja laskeudu takaisin istumaan.
* Laita kädet rinnan päälle ja jalat tukevasti maahan.
* Nouse ripeästi ylös ja laskeudu hitaasti jarrutellen alas.
* Toista liike useita kertoja kunnes reisissä tuntuu.
Halutessasi harjoittele tehokkaammin, tee useampi sarja.
Helpota liikettä
* Laske kädet sivulle
* Ota käsillä tukea reisistä/kivestä/rollaattorista
* Istu korkeammalle kivelle
Vaikeuta liikettä
* Istu matalammalle kivelle
* Istumaan mennessä takamus vain hipaisee kiveä

3. Polulla tasapainoillen
Kävele kapeaa ja mutkittelevaa polkua pitkin.
* Valitse sopiva polku luonnosta.
* Kävele omaan tahtiin polulla.
* Keskity askeleisiin ja polun pintaan.
Helpota liikettä
* Kävele helppokulkuista polkua pitkin.
* Tukeudu tarvittaessa ystäväsi käsikynkkään.
Vaikeuta liikettä
* Kävele epätasaista polkua pitkin

4. Käpyjä kopitellen
Kerätkää käpyjä maasta ja kopitelkaa niillä pareittain.
* Asettukaa sopivan matkan päähän toisistanne.
* Heittäkää vuorotellen käpyjä toisillenne.
Yritä saada käpy kiinni.
* Kopitelkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä, nauttikaa yhdessäolosta.
Helpota liikettä
* Asettautukaa lähemmäs toisianne.
* Menkää niin lähelle toisianne, että voitte ojentaa kävyn toisella.
Vaikeuta liikettä
* Asettukaa kauemmas toisistanne.
* Heittäkää useampi käpy kerrallaan

5. Mäkitreeni
Kävele mäkeä ylös ja mäkeä alas.
* Etsi luonnosta sopiva mäki.
* Kävele mäki ylös omaan tahtiin.
* Kävele mäki alas jarrutellen vauhtia.
Helpota liikettä
* Valitse loivempi tai lyhyempi mäki.
* Ylöspäin tultaessa, pysähdy välillä tasaamaan hengityksesi.
Vaikeuta liikettä
* Valitse jyrkempi tai pidempi mäki.
* Nouse mäki ylös pysähtymättä.

11. Puupunnerrus
Punnerra puuta vasten.
* Seiso pienessä haara-asennossa ja vie kädet hartiatasolle puuta vasten.
* Punnerra koukistaen ja ojentaen kyynärpäistä. Pidä vartalo suorana ja vie nenä lähelle puuta.
* Toista liike useita kertoja kunnes ylävartalossa tuntuu.
Helpota liikettä
* Aseta jalat lähemmäs puuta.
* Seiso jalat peräkkäin, askeleen päässä toisistaan.
Vaikeuta liikettä
* Vie jalat kauemmaksi puusta.
* Tee liike korostetun hitaasti.

Laavun avajaiset

Aurinkoinen sää suosi, kun rakentajaporukkaa, maanomistajia ja ulkoilijoita kokoontui pienimuotoiseen avajaistilaisuuteen 10.5. illansuussa.

Alla Kimmo Kourun Rauman Ladun tämänvuotisessa tiedotuslehdessä ollut kirjoitus:

Rauman Ladun ja Rasti-Lukon aktiivit sekä joukko muita ulkoilun ystäviä ovat rakentaneet Lähdepellolle Monnanlammen ja Pitkäjärven väliselle uudelle luontopolulle taukopaikaksi laavun. Tämä Ryssänkallion laavuksi ristitty laavu on vapaasti kaupunkilaisten käytössä ja sijaitsee 3 km:n reitin puolessa välissä kauniilla kallioalueella. Puuhuoltoa ei ole, mutta laavun edustan nuotiopaikassa voi mukanaan tuomilla puilla paistaa makkarat tai keittää kahvit. Laavu on rakenteeltaan sellainen, että sen suojiin mahtuu kerrallaan suurempikin joukko. Opastus sille on sekä Kodisjoen tieltä että Ooperin pihasta. Myös Lähdepellon kuntoradalta pääsee laavulle kulkemalla pari sataa metriä polkua pitkin.

Tutkittuakin tietoa on siitä, että jo pieni vierailu luonnossa rauhoittaa, virkistää ja parantaa mielialaa sekä keskittymiskykyä. Jo kymmenessä minuutissa syke, verenpaine, hengitystiheys ja stressihormonitasot laskevat. Lähiympäristössä tehty pienikin piipahtaminen auttaa irtautumaan arjesta ja tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Itse asiassa kevyt liikunta nostaa mielialaa ja itsetuntoa paremmin kuin teholiikunta. Luontoliikunta koetaan myös miellyttävämpänä kuin sisäliikunta.

Suomalaiset ovatkin aktiivisia luontoliikkujia. Lähes kaikki ovat kyselytutkimuksen mukaan liikkuneet luonnossa ainakin jonkin verran vuoden aikana. Myös liikuntapaikoista luontopaikat ovat uimahallin ohella kansalaisten suosikkilistan kärjessä. Luontoliikuntapaikat tarjoavatkin ilmaiset ja helposti saavutettavat puitteet liikuntaan.

Hyvinvoinnin kannalta olennaista on löytää arkielämästä ne paikat, joissa kokee viihtyvänsä ja virkistyvänsä. Rauman pohjoiselta alueelta tällainen mahdollisuus löytyy esimerkiksi Latumajareitin laavuilta ja nyt siis eteläisen alueelta Monna-Ooperi luontopolun laavulta.

Frisbeeradan avajaiset

Rauman Latumajalle on rakennettu kesän aikana yhdeksän korin ja lähes kilometrin pituinen frisbeerata. Avajaistapahtuma pidetään torstaina 3.9.2015 klo 17.00. Tällöin avausheiton heittää Suomen frisbeegolffaajien huippuihin kuuluva Henna Blomroos ja Rauman Frisbee ryn puheenjohtaja Jani Ikonen. Kutsutut kolmihenkiset joukkueet käyvät kahden väylän pituisen "kisan".

Suomen Latu haluaa edistää frisbeegolfinharrastusta nuorien, vanhempien ja perheiden yhteisenä harrastuksena. Tässä mielessä se päätti lahjoittaa kolmelle paikalliselle latuyhdistykselle korit yhdeksänkorista rataa varten. Raumalla olimme jo aiemmin puhuneet radan rakentamisesta, joten asiaan oli helppo tarttua ja saimmekin korit. Myös kaupungin edustajien kanssa saatiin asia keskusteltua nopeasti maankäytön osalta. Alusta lähtien rataa on suunniteltu ja rakennettu lajin erikoisseuran Rauman Frisbee ry:n kanssa.

Nyt rata on heittokunnossa ja kaikkien lajista kiinnostuneiden käytettävissä. Talkootunteja on kertynyt runsaasti ja viimeistelytöitä riittää vielä ensi keväänäkin, jolloin on tarkoitus järjestää myös lajiin tutustumistapahtumia. Kuluja on rahoitettu Vakka-Suomen Nuorisosäätiön avustuksella.

Tervetuloa avajaistapahtumaan vaikkapa pyöräillen, Latumaja on avoinna torstaipyöräilyn merkeissä klo 17-20.

Kokemuksia lasten liikunnasta

Rauman Latu sai syksyllä 2014 Metsämörri-laatutunnuksen lasten liikunnan ja monipuolisten luontokokemusten järjestämisestä.

Alla neljän lapsen ja kahden vanhemman kokemuksia.


Iloa ja innostusta metsävaeltajatoiminnasta!

Seitsemänvuotias tulee kotiin ensimmäiseltä retkeltään Rauman Kaarojärven laavulta silmät loistaen. Ei tarvitse kysellä eikä udella mitä-milloin-millaista. Lapsi kertoo itse: Kivaa, jännää, uutta ja hauskaa. Sama toistuu lumikenkäilyn, lintubongauksen, meriretken, yövaelluksen, pimeänvaelluksen sekä Pinkjärvi-retken jälkeen.

Toiminnasta paistaa meille vanhemmille päällimmäisenä luonnon kunnioitus ja sen monimuotoisuuden ja tärkeyden ymmärtämisen arvostaminen. Lapselle metsävaeltajien reissut ovat luontokokemuksia vailla vertaa, hän oppii iloitsemaan niin lähimetsän kuin järjestetyn luontopolun tarjoamista elämyksistä turvallisesti osaavien ja huolehtivien aikuisten  kanssa. Mikä tuosta kulki? Kuka tuolla laulaa? Minkä pesä? Saako poimia? Oma äiti ei aina osaa vastata lapsen kysymysten tulvaan samalla lailla kuin asiaansa perehtyneet ohjaajat. Ensimmäisen retken aikana jo perehdyttiin myös asiaankuuluvaan välineistöön. Hienointa olikin sitten saada synttärilahjaksi oma puukko. Joululahjalistalla oli kuksa. Pikkuhiljaa lapselle kehittyy erätaitoja joista vanhempansa ovat pikkuisen kateellisia: ”Vaude, saat opettaa meillekin nämä jutut!” Ja siitäkös vaeltaja -pelkästä ylpeydestä- kasvaa pituutta monta senttiä.

Rauman Ladun metsävaeltajatoiminnassa lapsi on vuoden aikana oppinut tärkeiden erätaitojen lisäksi paljon arvokkaita yhteistyötaitoja, saanut rutkasti rohkeutta ja itseluottamusta. Tulevan vuoden retkiä jäämme innolla odottelemaan!

Johanna Suhonen sekä metsävaeltaja Elmo 8v.

Ajatuksia Metsämörrin perhenuotioista

"Metsämörrissä on aina kivaa". "Kivointa on eväitten syöminen". "Tehtävien tekeminen on kivaa, varsinkin aarteenetsintä". "Makkaranpaisto on kivaa". Ohessa kommentteja, kun kyselin lapsiltani, Eetu, Iiro ja Inka, mitä mieltä he ovat Metsämörrin perhenuotio -tapahtumasta. Isänä ja vanhempana on helppo yhtyä oheisiin kommentteihin. Minustakin makkaranpaisto nuotiolla ja eväitten syönti luonnonhelmassa on kivaa, ja ei haittaa vaikka vaatteet vähän haisevat savulle tapahtuman jälkeen. Ilokseni olen saanut havaita myös, että aivan kuin huomaamatta lapset oppivat luonnosta kaikkea uutta ilman että tarvitsisi varsinaisesti opettaa. Ja onpa tainnut joulupukkikin saada vihiä meidän perheen lasten mieltymyksistä, koska osasi tuoda kaikille kolmelle oman nimikoidun kuksan, termospullon ja makkaranpaistotikun. Lisäksi pukki toi pojille lintukirjan ja retkeilyoppaan.

Meidän perheellä on jo usean vuoden kokemus Metsämörri-toiminnasta. Pojat ovat käyneet perhenuotio-tapahtumassa jo usean vuoden ajan ja lisäksi he ovat osallistuneet luontoryhmiin, muumihiihtokouluun majanrakennusretkelle, taskulamppuretkelle ylipäänsä lähes kaikille Rauman Ladun järjestämiin tapahtumiin, jotka ovat jotenkin liittyneet luontoon. Vuoden 2013 syksystä lähtien mukaan liittyi myös pikkusisko Inka, tuolloin kolmevuotias. Koskaan ei ole tarvinnut ketään maanitella tai pyytää mukaan, automaattisesti joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina on Metsämörri, odotettu päivä.

Ajatuksena Metsämörri-toiminta, ylipäänsä Rauman Ladun toiminta, sopii meidän lapsille kuin nakutettu. Meidän lapset viihtyvät hyvin ulkona, säässä kuin säässä. Metsämörri laulussakin lauletaan, että "nähdään joka säällä". Minusta Metsämörri laulu kuvastaakin hyvin sitä ajatusmallia mitä minä ja meidän perheen lapset ajattelemme ulkoilusta, luonnosta ja Metsämörri-toiminnasta. Ulos pitää päästä touhuamaan oli keli millainen tahansa. Minun korviini ei ole koskaan kuulunut sellaista, että "ulkona sataa, ei viitsi lähteä" tai "on liian märkää". Muistini mukaan Metsämörri-perhenuotio on vain kerran peruttu, kovan pakkasen vuoksi, muutama vuosi sitten. Tuonakin lauantaina me olimme lähdössä ko. tapahtumaan, eväät oli tehty ja pakattu reppuun. Pakkasta oli tuolloin reilut parikymmentä astetta, muistan hyvin kun ajattelin vielä tarkistaa asian päivän lehdestä, että onko tänään Metsämörriä, päivän lehdessä oli maininta pakkasrajasta eli tapahtuma peruttiin. Sen päivän kova pakkanen ei kuitenkaan estänyt meitä ulkoilemasta, vaan olimme ulkona normaalisti ja lämmittelimme välillä lämpimässä varastossa metsämörrieväitä syöden ja lämmintä mehua juoden.

Mikäli ei mitään ihmeellistä tapahdu, niin meidät tapaa jatkossakin aina joka kuun ensimmäinen lauantai Metsämörrin perhenuotiolla.

Metsämörri-terveisin

Eetu, Iiro ja Inka

sekä isä Sami